1980- ja 1990-lukujen y-sukupolvi on virrannut työelämään jo jokusen vuoden. Astuessaan syvemmälle ja laajemmalle liike-elämään he syrjäyttävät teollisen aikakauden kasvatit. Onko yritysmaailma huomannut tulokkaat? Olemmeko valmiita muutokseen, jota uuden työntekijäsukupolven arvot vaativat? Keskustelua työn tulevaisuudesta käytiin Markkinointi-instituutin Advisory Boardissa, keskustelufoorumissa, jossa kohtaavat eri liiketoiminta-alojen yritysten asiantuntijat.
Teollisen aikakauden yritysmaailmassa on perinteisesti tavoiteltu vakituista työsuhdetta vakavaraisessa yrityksessä. Yritysfuturologi Tarja Meristön mukaan y-sukupolvi ei kuitenkaan havittele monogaamista avioliittoa työnantajan kanssa. Näillä urbaaneilla boheemeilla vaihtelevat työn tekemisen ja vapaa-ajan jaksot – heitä motivoi elintason kasvattaminen sijaan elämänlaatu.
Miten tällaiset osaajat voidaan sitouttaa yritykseen? Mitä käy, jos yritämme sitoa heidät vakituisella työsuhteella ja kellokortilla. He eivät ole valmiita myymään aikaansa – ainoastaan ideansa ja osaamisensa.
Vai ovatko entisen kaltaiset työsuhteet edes tarpeellisia? Käykö niin, että vakituinen työsuhde pätee ainoastaan tarkoin varjeltaviin ydinosaajiin – muuta työvoimaa ostetaan projekteina? Henkilöstömäärä olisikin aidosti suhteessa työtilanteeseen. Ketteryys ja kustannustehokkuus kasvavat – mutta onko osaamista aina kaupan?
Osaaminen onkin kauppatavaraa
Osaamisen markkinat ovat jo läsnä rekrytointifirmojen arjessa. Johdon suorahakuyritys Pro-Sourcen toimitusjohtaja Markku Kaijalan mukaan enää ei niinkään rekrytoida ihmistä suorittamaan tiettyjä tehtäviä vaan ratkaisemaan ja rakentamaan asioita.
Menestyvätkö tulevaisuudessa siis parhaiten ne, jotka sekä osaavat että osaavat myydä osaamisensa?
Tämä on huikea mahdollisuus yrityksille: osaamista ostetaan vain silloin, kun sitä todella tarvitaan ja käytetään. Diginatiivi viihtyy lyhyissä työsuhteissa ja vaihtaa luontevasti yrityksestä ja projektista toiseen. Kun yritys ei kahlitse osaajaa toimistolle pölyttymään työpöytänsä ääreen, tämä kehittyy projektien välillä muissa tehtävissä.
Verkostot viritetään verkkoon
Diginatiivi oppii, viihtyy ja rakentaa maailmankuvaansa verkostoissa, joita ei määritä maantiede. Maailmanlaajuisia verkkoyhteisöjä yhdistää aito kiinnostus samoista asioista. Työtiimit eivät kohtaakaan työhuoneessa vaan verkossa. Miten teollisen ajan työntekijät pääsevät y-sukupolven rinnalle työskentelemään verkkoon?
Tabut tiedostava selviytyy
Y-sukupolven valloittaessa liike-elämää kehkeytyy yrityskulttuuriin tabu jos toinenkin. Muutos pelottaa aina. Advisory Board oli yksimielinen siitä, että tabuista olisi puhuttava yrityksen tulevaisuutta suunniteltaessa, jotta ne eivät pääse yllättämään. Tabut kun ovat seurausta todellisista ilmiöistä.
- Millainen on tehokkain työsuhde?
- Sidommeko huippuosaajat kiinteillä työsuhteilla vai annammeko heidän hakea draivia välillä toisaalta?
- Miten mittaamme innovaatio- ja kehitystyötä: aikaa vai tulosta?
- Miten palvelemme y-sukupolvea asiakkaina? Heille maailma on aina auki.
- Miten rikomme lineaarisen ajan ja annamme työntekijöille mahdollisuuden pyrskeiseen elämänrytmiin?
Päivi Vuorimaa
johtaja, tulevaisuuden rakentaminen
Markkinointi-instituutti
paivi.vuorimaa@markinst.fi