Sisäänkirjautuminen
Valitse koulutus
Ilmoittaudu
Osaamisen kehittämisestä intohimon kehittämiseen

Jokainen työpäivä on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä omassa työssään. Organisaatiot panostavat yhä enemmän työssä oppimiseen, joten viimeistään nyt on aika kuopata ajatus siitä, että osaamista voi kehittää vain osallistumalla koulutukseen.

Digitaalisuus, opittujen asioiden siirtäminen suunnitelmallisesti osaksi omaa työtä sekä kollegoiden, esimiehen ja asiakkaiden osallistaminen murtavat myös käsitystä siitä, mitä tarkoitetaan osaamisen kehittämisellä.

Organisaatiot panostavat työssä oppimiseen

Perinteiset käsitykset osaamisen kehittämisestä ovat sitkeässä. Usein se mielletään vain varsinaisessa koulutuksessa tapahtuvaksi oppimiseksi, vaikka suurin osa aikuisten tarvitsemasta osaamisesta opitaan työssä. ”Monen on vaikea edes tunnistaa, mitä kaikkea opimmekaan joka päivä, koska työtehtävät jo itsestään vaativat jatkuvaa uudistumista”, sanoo Marjo Silvo, osaamisen kehittämisen johtaja Markkinointi-instituutista.

Organisaatioilla on selvä tarve kytkeä osaamisen kehittäminen entistä paremmin osaksi päivittäistä työtä. Elinkeinoelämän keskusliiton Työ, verkot ja verkostot – Osaamisen kehittäminen monimuotoistuu -raportista (2013) selviää, että EK:n jäsenyritykset kasvattavat lähivuosina juuri erilaisia työssä oppimisen tapoja kuten mentorointia, osaamisen siirtoa, tehtävä- ja työkiertoa sekä projekteissa oppimista. Raportissa todetaan, että osaamisen kehittämistä voidaankin pitää jatkuvana monipuolisten tapojen prosessina, jonka tuloksia mitataan tehokkaampana yritystoimintana, ei suoritettuina kursseina.

Trendi noudattaa 70:20:10-mallia, jossa työelämässä oppiminen jakautuu 70-prosenttisesti omassa työssä oppimiseen, 20-prosenttisesti toisilta oppimiseen ja 10-prosenttisesti varsinaiseen koulutukseen. ”Ideaalitapauksessa nämä kaikki kytkeytyvät yhteen eli koulutukseen sisältyy elementtejä, jotka tukevat myös työssä ja työyhteisössä oppimista ja tekevät edistymisen näkyväksi”, sanoo Päivi Vuorimaa, Markkinointi-instituutin Strategia ja kyvykkyydet -toiminnon johtaja.

EK:n mukaan osaamisen kehittämisen siirtyminen koulutuksesta työssä oppimiseen haastaa myös koulutus- ja valmennusyritykset. Miten ne tarjoavat palveluja, jotka tukevat työssä oppimista?

”Oli oppimisen keino mikä tahansa, koulutuksen suunnittelussa on edelleen tilausta osaamisen kehittämisen asiantuntijalle. Keskeistä myös työssä oppimisessa on tunnistaa tarpeet, asettaa oppimiselle selkeät tavoitteet ja suunnitella kehityspolku. Ja myös työssä oppimisesta odotetaan tuloksia, joiden todentamisessa valmennusyritykset ovat ammattilaisia”, sanoo Silvo.

Onnistunut yksilön koulutus muuttaa koko työyhteisöä

Kouluttautumisen tarkoitus on kehittyä omassa työssä eli muuttaa työn tekemisen tapaa sellaiseksi, että syntyy parempaa tulosta. Parhaimmillaan se, että yksi osallistuu koulutukseen, voi muuttaa koko työyhteisön tapaa toimia. Mutta helppoa se ei ole: monesti loistavat ideat ja käyttökelpoiset uudet toimintatavat romuttuvat, kun koulutuksesta palatessa työpaikalla odottaa kiire, arki ja kollegat, jotka eivät ehdi kuunnella kehitysideoita.

”Uskon, että työn ohessa opiskelun tuleva vaade on, että kouluttamalla vain osaa henkilöstöstä on voitava muuttaa suuremman henkilöstönryhmän työn tekemisen tapaa. Tämä edellyttää, että koulutukseen osallistuvalla on oltava työkalut osallistaa omaan kehittymiseensä ympäröivää työyhteisöä, kuten kollegoita ja esimies”, sanoo Vuorimaa.

”Toinen kasvava trendi on koulutuksen tulosten osoittaminen. Paras mittari on tietysti se, onko koulutukseen osallistuneen oma asiakas huomannut muutosta siinä, miten tämä työtään hoitaa. Jo koulutuksen alussa on hyvä tarkistaa, mitä oma asiakkaani odottaisi minun tekevän paremmin”, Vuorimaa jatkaa.

Yksilön rooli koko työyhteisön kehittämisessä on kasvussa. ”Mielenkiintoisia näkökulmia on tuonut teollisuustuotannossa pitempään tunnettu jatkuva parantaminen eli Lean Six Sigma. Jatkuvan parantamisen kulttuurissa jokaisella organisaation jäsenellä on valtuutus tuoda esiin ja ratkaista työhön liittyviä ongelmia. Yhteinen ongelmanratkaisu ja toimintamallien kehittäminen ovat osaamisen kasvattamista parhaimmillaan”, sanoo Laura Vesala, HR Advisor henkilöstöjohtamisen asiantuntijayritys Virvosta.

Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia työn tekemisen kehittämiseen

Vaikka painopiste siirtyy työssä oppimiseen, kouluttautuminen työn ohessa elää edelleen – se vain saa uusia muotoja.

Digitaalisuus säästää selvästi kustannuksissa ja ajassa: etäopiskelu, webinaarit ja muu ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu ovat jo arkipäivää. Digitaalisten ratkaisujen käyttö oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukena on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Silvon mukaan murtoaan odottaa mm. pelillistäminen. Peleissä koukuttaa juuri kehittyminen, joten mikäpä olisi pelejä parempi keino kehittyä omassa työssä?

”Ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen saa uuden ulottuvuuden kannettavien laitteiden kautta. Oppiminen on mahdollista viedä todella osaksi työtä, kun tabletti tai kännykkä kulkee mukana mihin vain. Miltä kuulostaisi vaikkapa omassa tabletissasi henkilökohtainen oppimisen ohjaaja, personal learning trainer, joka tukee sinua joka päivä oppimaan uutta työssäsi?” haastaa Silvo.

Digiratkaisujen myötä koulutuspäivien rooli muuttuu: Niissä keskitytään tekemiseen, jossa ihmisten kohtaaminen kasvokkain ei ole korvattavissa, kuten verkostoitumiseen, keskusteluun ja arvon tuottamiseen yhdessä.
Sen sijaan ennen koulutusta ja sen jälkeen huolehditaan siitä, että opittu todella siirtyy osaksi arkea ja luo näin uusia parempia käytäntöjä työn tekemiseen.

”Tähän meillä on jo omissa koulutuksissamme hyvin konkreettisia ohjeita opiskelijoille: Suunnittele etukäteen, mitä oman työn ja organisaation ongelmia haluat käsitellä koulutuksessa. Kysy esimiehiltä ja kollegoilta, mitä he odottavat sinun tuovan mukanasi koulutuksesta. Mieti etukäteen omat tavoitteesi ja peilaa ne organisaation tavoitteisiin. Kierrätä koulutuksessa tekemäsi harjoitustyöt kollegoilla ja esimiehellä, jotta he tietävät, mitä uutta olet kehittänyt. Palaa oppimaasi koulutuksen jälkeen”, opastaa Silvo.

Esimiestyön kehittämisellä selvitään muutostilanteista

EK:n tutkimuksen mukaan kaikilla aloilla yritykset panostavat lähivuosina erityisesti esimiestyön kehittämiseen. Miksi esimiestyön kehittämiselle on kysyntää?

”Esimiehet ovat ensisijaisen tärkeässä roolissa muutostilanteissa, joissa käytännössä lähes jokainen organisaatio nyt elää. Esimiestyöllä mahdollistetaan henkilöstölle sellainen arki, että he voivat omassa työssään toimia strategian edellyttämällä tavalla. Yrityksen tavoitteisiin sitoutuneet ja niistä innostuneet esimiehet vievät viestiä uudenlaisesta tekemisestä koko henkilöstölle. Toimiva, tuloksellinen työyhteisö riippuu monella tapaa esimiesten antamasta esimerkistä,” sanoo Silvo, joka vastaa Markkinointi-instituutin koulutustarjonnasta.

”Tyypillisesti organisaatioilla on varsin hyvä käsitys nykytilassa tarvittavista osaamisista, erityisesti toimialan substanssiosaamisesta. Nykytilan osaaminen ei aina palvele tulevaisuuden tarpeita. Haasteellisinta on tunnistaa niitä tulevaisuuden osaamisia, joita organisaation ydinliiketoiminnassa menestymisen kannalta on olennaisen tärkeää kehittää tai muuten hankkia jo tänään”, toteaa Service Manager Kirsi Ikonen Virvosta.

”Perinteiset osaamisen johtamisen mallit eivät ole erityisen ketteriä tavoittamaan nykyisessä muutosvauhdissa toimintaympäristön edellytyksiä, jolloin organisaatiolla kriittisiä osaamisia ei saada nopeasti osaksi henkilökohtaista kehittymistä. Tarvitaan uutta näkökulmaa, jossa osaaminen ymmärretään tavoitteiden saavuttamisen välineenä ja osaamisen kehittäminen nykyistä yhteisöllisempänä toimintana”, Ikonen jatkaa.

Osaamisen kehittämisestä intohimon kehittämiseen

Strategiaguru ja London Business Schoolin vieraileva professori Gary Hamelin mukaan työntekijän perustaitoihin kuuluvat kuuliaisuus, ahkeruus ja oman alan osaaminen. Hamel kuitenkin väittää, että todellisten menestyjäorganisaatioiden työntekijät ovat lisäksi aloitteellisia ja luovia ja suhtautuvat tekemiseensä intohimolla.

Vesala muistuttaa, että yksilön asenteella ja motivaatiolla on valtava merkitys osaamisen kehittymisessä. ”Oikeanlaisilla rooli- ja tehtäväkokonaisuuksilla sekä sopivan haasteellisilla toimeksiannoilla voidaan vaikuttaa tekemisen mielekkyyteen, joka puolestaan saa aikaan tuottavuutta ja sitoutumista. Hyvästä ja intohimoisesta osaajasta harvalla on varaa luopua.”

Ehkä osaamisen kehittäminen saakin pian uuden muodon. Kiinnostaisiko sinua aloitteellisuuden, luovuuden ja intohimon kehittäminen?

Muistilista oman osaamisen kehittämiseen

  1. Avaa silmäsi omassa työssä oppimisen mahdollisuuksille. Ota vastaan uudet haasteet, kehitä aktiivisesti tekemistäsi ja virittäydy trendeihin.
  2. Verkostoidu ja etsi uusia yhteistyön muotoja niin oman organisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kysele ja opi muilta.
  3. Kun käyt koulutuksessa, valitse sellainen, että pääset koulutuksessa harjoittelemaan uudenlaista tekemistä. Suunnittele jo etukäteen, miten viet opit ja uuden tekemisen tavan käytäntöön. Kerro koulutuksesta ja siellä oivaltamistasi asioista muille.

Artikkeli on julkaistu Tietoasiantuntijat ry:n Tietoasiantuntijat-lehdessä 1/2014, jonka teemana on osaaminen.

Osaamisen kehittämisestä intohimon kehittämiseen