Sisäänkirjautuminen
Valitse koulutus
Ilmoittaudu
Uudenlainen tuottavuus syntyy työn merkityksellisyydestä ja aineettomasta lisäarvosta

Nuoret haluavat työltä muutakin kuin palkkaa – nimittäin merkitystä. Juuri nyt on otollinen aika alkaa vaatia merkityksellistä työtä, sillä uuden työn tekemisen tavan kautta yhteiskuntamme voi oppia pois teollisen aikakauden työelämärakenteista.

Suomalaisen Työn Liitto julkisti seminaarissaan 27.11.2013 Unelmoitu Suomessa -hankkeen, joka valottaa, mitä nuoret työelämältä odottavat. ”Toivottavasti uuden työntekijäsukupolven kautta syntyy sellainen työ, tekeminen ja arvomaailma, jolla syntyy tulosta. Sitä Suomi tarvitsee”, kommentoi Anne Berner, Suomalaisen Työn Liiton puheenjohtaja.

Tuottavuutta lisätään merkityksellisyydellä

Liiketoiminnan arvonmuodostus on jo kaukana teollistumisen aikakaudelta: aineeton lisäarvo peittoaa valmistuksen muodostaman arvon.

1970-luvulla 60 prosenttia arvontuotannosta liittyi valmistukseen, 25 prosenttia suunnitteluun, markkinointiin ja jakeluun ja vain 10 prosenttia brändiin. 2010-luvulla pakat ovat lähes tasan, sillä arvosta 30 prosenttia syntyy valmistuksesta, toiset 30 prosenttia brändistä ja loput 40 prosenttia muista aineettomista tekijöistä. Lähde: Suomalaisen Työn Liiton strategia

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mukaan suomalaisten pitäisi tässä kilpailussa pärjätä hyvin. Valmistavan teollisuuden lisäksi Suomessa on riittävästi osaamista myös immateriaalisen arvon rakentamiseen.

Samaan aikaan kun aineeton lisäarvo kasvaa liiketoiminnan arvonmuodostuksessa, muuttuvat työntekijöiden arvot kohti merkityksellisyyttä. Kumpikin trendi vie kohti uudenlaista tuottavuutta. ”Aiemmin liiketoiminnan tuottavuutta saatiin lisää tehostamalla ajankäyttöä. Nyt tuottavuutta syntyy merkityksellisyyttä lisäämällä”, kommentoi Future Clubin johtaja Mika Pirttivaara Aalto-ylipistosta.

”Paljon puhutaan siitä, että työelämä on muuttunut, mutta oma käsitykseni on, että se ei ole muuttunut tarpeeksi. Se on yhä suhteellisen konservatiivista. Määrittelemme edelleen mm. työtä aikakäsitteen kautta, vaikka tulevat työntekijät haluaisivat määritellä sen jonkun muun käsitteen kautta”, kommentoi Berner. ”Mutta se edellyttää muutosta yhteiskunnallisessa ajattelussa enemmän kuin työnantajissa”, hän haastaa.

Teknologisoituminen antaa tilaa keskittyä kohtaamisiin

Yhdeksän kymmenestä johtajasta uskoo, että informaatioteknologia kasvattaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuudessa. Mutta pilvipalvelut ja mobiiliteknologia ovat vasta alkua. Teknologisoitumisen toinen näkökulma on nimittäin se, millaista työtä sen ansiosta tulevaisuudessa teemme.

Pirttivaarauskoo, että kaikki rutiininomainen työ automatisoituu tulevaisuudessa. Eikä hän tarkoita ainoastaan teollisia töitä, vaan robotisaatio levittäytyy myös palveluihin. Pirttivaaran mukaan se tuo mielenkiintoisia näkökulmia työn tekemisen merkityksellisyyden pohtimiseen. Parhaillaan vietetäänkin eurooppalaista robottiviikkoa, jossa pohditaan robotisaation vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisiin ja liiketoimintaan.

SOK:n markkinointijohtaja Veli-Pekka Ääri näkeekin, että työelämän arvokkaimmat kokemukset ovat siirtymässä kohtaamisiin. Kun valmistavaa työtä – jopa palvelutyötä – tulevat tekemään robotit, ovat arvokkaimmat kokemukset kohtaamisissa. ”Silloin työntekijä on tuotteen sijaan se, jolla yritys erottuu asiakkailleen. Työsuhde lähenee asiakassuhdetta. Työntekijöiden kautta tulee raha. Tärkein sidosryhmä ei olekaan enää asiakkaat vaan työntekijät. Kun työntekijät nauravat, todennäköisesti myös asiakkaat nauravat. Kuten kuluttajille ei ole enää tärkeintä hinta, ei työntekijöillekään palkka”, Ääri sanoo.

Kun arvo ei synny enää tuotteita paukuttavien koneiden hihnalla, täytyy työelämän olla valmis myös johtamaan työtä tekeviä eri tavoin kuin Suomessa on totuttu. Yksilöiden kohtaamiset kasvattavat liiketoiminnan aineetonta lisäarvoa – miten sinä johdat kohtaamisia?

Artikkeli perustuu Suomalaisen Työn Liiton seminaarissa 27.11.2013 käytyyn keskusteluun Unelmoitu Suomessa -hankkeen tuloksista ja Suomalaisen Työn Liiton strategiasta. Kuvat Suomalaisen Työn Liitto.

 

Uudenlainen tuottavuus syntyy työn merkityksellisyydestä ja aineettomasta lisäarvosta