Tulevaisuus on verkostoitujien

Julkaistu 17.9.2018

Artikkeli on julkaistu aiemmin Projektitoiminta-lehdessä.

Uudet verkostot kaatavat organisaatioiden sisäisiä siiloja, mahdollistavat innovaatioita ja rikastuttavat arkea. Tulevaisuuden työelämässä verkostoitumisen merkitys korostuu entisestään. 

Toni Berkowits sisältökuva.png

Työntekijällä on vastuu omasta urastaan

Suomalaisessa työelämässä eletään murrosvaihetta. Toimialat integroituvat toisiinsa ja palvelut digitalisoituvat. Syntyy uusia osaamisaloja ja niiden myötä uusia osaamisvaateita. Myös työnteon tavat muuttuvat. Samaan aikaan työntekijällä on suurempi vastuu omasta urastaan ja osaamisestaan kuin koskaan aiemmin.

– Tänä päivänä työntekijä on itse vastuussa oman työmarkkinakelpoisuutensa ylläpitämisestä. Työnantajan rooli on tukea työntekijää tässä, sanoo Markkinointi-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits.

Markkinointi-instituutti on pitkän linjan kouluttaja ja yritysten valmentaja, joten Berkowits seuraa tarkasti työelämän ja työnteon trendejä. Työmarkkinakelpoisuudella Berkowits viittaa paitsi ammatillisiin taitoihin myös työelämätaitoihin.

– Tänä päivänä työntekijältä vaaditaan esimerkiksi pitkäjänteisyyttä, viestintä- ja yhteistyötaitoja, kykyä markkinoida omaa osaamistaan ja hyvää tilannetajua. On hyvä, jos pystyy oman työnsä lisäksi ottamaan vastuuta myös työyhteisön tunnelmasta.
Ammattien lisäksi myös työn tekemisen tavat muuttuvat. Mitä projektiluonteisempaa työ on, sitä suuremmassa roolissa on kyky ja halu verkostoitua. Työntekijän kannattaa aktiivisesti punoa ammatillisia kontakteja verkostoiksi, jotka tukevat omaa uraa. Myös organisaation liiketoimintaa edistävät kumppanuudet ovat osittain jokaisen työntekijän vastuulla. 

– Tietotyön osuus kasvaa, ja jatkossa ongelmia ratkaistaan tietoa soveltamalla. Koko tapa käsitellä haasteita on murroksessa. Aiemmin tieto siirtyi päästä A päähän B, mutta tulevaisuudessa haasteisiin etsitään ratkaisuja yhteistyössä, Berkowits summaa.
Edes verkko ja digitaalisuus eivät sulje verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden merkitystä pois. Sen sijaan ne synnyttävät uusia verkostoitumisen tapoja.

– Menestys on eri aikoina syntynyt eri tekijöistä: hyvästä metsästysonnesta, kovasta puurtamisesta tai teknologian tuomasta kustannustehokkuudesta. Nyt elämme taloudessa, jossa menestys on kiinni siitä, kuka saa oman viestinsä kuuluviin. Auktoriteettia saa, kun onnistuu brändäämään itsensä tietyn asian apostoliksi.

Kirsi_Hanhisalo_sisaltokuva.png

Tittelit eivät määritä tekijää

Strategiset kumppanuudet ja arvoa tuottava yhteistyö ovat merkittäviä kilpailuetuja tämän päivän työelämässä. Punomme globaaleja verkostoja, mutta yhtä tärkeää on lokaali läsnäolo.

– Kun olemme siirtymässä alusta- ja jakamistalouteen, eri osapuolille arvoa tuottava projektimainen verkostoyhteistyö on välttämätön tapa toimia, kuvailee kehittämispäällikkö Kirsi Hanhisalo Markkinointi-instituutista. Hän ohjaa työssään Johtamisen erikoisammattitutkinnon opiskelijoita. Markkinointi-instituutissa tutkinto on räätälöity projektiasiantuntijoiden ja -johtajien tarpeisiin.

Yhteistyötä ja uusia innovaatioita haetaan entistä enemmän oman organisaation ja toimialan ulkopuolelta. 

– Asiakaslähtöisiä ratkaisuja haetaan ekosysteemeissä, joissa liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat kehkeytyvät, Hanhisalo sanoo.
Kilpailussa ei pärjää enää yksin, vaan on oltava altis yhteistyölle. Verkottuvassa ympäristössä auttaa kun osaa kuunnella ja argumentoida sekä tietää, miten luottamusta rakennetaan.

Ulkoisten kumppaniverkostojen ohella organisaation sisäisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Organisaation koko potentiaali saadaan käyttöön vain, jos uskalletaan murtaa sisäisiä siiloja ja kehitetään uudenlaista johtamiskulttuuria.

– Menestyksen takaa se, että löydetään yhteinen tavoite ja intohimo ja organisoidutaan sen ympärille, Kirsi Hanhisalo kiteyttää.

Tällaiselle toimintatavalle on tyypillistä, että työn tekee se, jolla on eniten osaamista ja innostusta. Titteli ei määritä sitä, kenen osaamista hyödynnetään.

– Toimivissa verkostoissa tunnistetaan eri osapuolten vahvuudet ja osaaminen. Keskeisintä on se, millaista lisäarvoa kumppanuuksissa ja kohtaamisissa luodaan. Näillä taataan yhteinen menestys, Hanhisalo painottaa.

Tulevaisuuden työelämässä ketteryyttä toimia ja rohkeutta vaikuttaa vaaditaan yhtä lailla organisaatioilta kuin yksilöiltäkin. Jos organisaatiossa nähdään verkostoitumisen tärkeys, myös työntekijät verkostoituvat ja vaikuttavat rohkeasti.

– Näen tämän omassa työssäni opiskelijoiden kanssa. On hienoa kuulla heiltä eläviä esimerkkejä siitä, kuinka suomalainen työelämä muuttuu tähän suuntaan

Maaria_Toikka_laaja_sisaltokuva.png

Trafissa vuorovaikutus rikastuttaa arkea

Maaria Toikka kehittää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa sähköistä asiointia ja digitaalisia palveluita. Johtavana asiantuntijana hän on työssään mukana monissa yhteistyö- ja kehityshankkeissa. Projekteja on meneillään jatkuvasti ja useita, eikä niitä suinkaan tehdä yksin. Benchmarkkaus ja erilaisissa työryhmissä toimiminen on Trafissa arkipäivää. 

– Kutsumme usein palvelujen käyttäjiä eli asiakkaitamme mukaan kehittämään ja testaamaan palveluita. Esimerkiksi työn alla olevaa mobiilisovellusta pilotoi ryhmä koekäyttäjiä. Haemme vapaaehtoisia yritysasiakkaiden edustajia yhteistyöverkostoistamme kehittämään kanssamme heille suunnattuja palveluja, Maaria Toikka kuvailee verkostoitumisen tapoja.

Ulkoisten kumppanien lisäksi Trafissa on pohdittu paljon myös sisäistä yhteistyötä ja sisäisiä verkostoja. 

– Toimialalla ja digissä tapahtuu koko ajan muutoksia, joten meillä on jatkuvasti kehitettävää ja suunniteltavaa. Yhdessä tekeminen on meillä luonteva osa projekteja, Toikka sanoo.

Maaria Toikan mielestä parasta verkostoitumisessa on se, että yhdessä tekeminen synnyttää enemmän ideoita ja näkökulmia. Tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisimman hyvä palvelu, ja siihen päästään varmimmin yhteistyöllä.

– Itse myös tykkään tehdä työtä ihmisten kanssa. Vuorovaikutus on palkitsevaa! Ideoiden ja ajatusten vaihtaminen rikastuttaa arkea.

Toikka katsoo verkostoitumista ja yhteistyötä myös työssä jaksamisen näkökulmasta. 

– Me ihmiset olemme laumasieluja. Verkostot ovat elämän suola, vapaa-ajallaankin aktiivisesti verkostoissa toimiva Toikka summaa.

Tottumattomalle verkostoituminen ja avoimuus voivat tuntua pelottaviltakin. Kokeneena verkostoihmisenä Toikka kannustaa rohkeuteen ja avoimuuteen.

– Oman organisaation rajojen ulkopuolella on tarjolla oppimista. Siellä pääsee kuulemaan muiden ideoita ja jalostamaan niitä eteenpäin. 

Jaa sivu