Työntekijät ja työnantajat eri mieltä siitä, voiko työntekijä kouluttautua

Julkaistu 18.6.2019

Tiedote medialle 18.6.2019

Työntekijät kokevat omat mahdollisuutensa kouluttautua huonoiksi. Työnantajien mukaan työntekijöillä sen sijaan on hyvät edellytykset kehittää osaamistaan. Eriävät näkemykset selvisivät tutkimuksessa, jossa kartoitettiin, miten työn murros näkyy eri toimialoilla ja työnkuvissa, ja miten jatkuvan oppimisen haasteet näyttäytyvät suomalaisilla työpaikoilla.

Valtakunnallisen tutkimuksen teki Innolink Markkinointi-instituutin ja Rastorin tilauksesta huhti–toukokuussa 2019. Tutkimukseen vastasi 709 asiantuntijaa, toimihenkilöä ja päättäjää eri puolilta maata.

Kouluttautuminen periaatteessa mahdollista, käytännössä mahdotonta

Vastaajat kokivat ajanpuutteen, työkiireen ja työkuorman suurimmiksi esteiksi oman osaamisen kehittämiselle.

– Tutkimuksesta selvisi, että työntekijät kokivat hankalaksi jopa oman työnantajansa järjestämiin koulutuksiin osallistumisen. Tulkitsen tulosta niin, että vaikka työnantaja periaatteessa sallisi työajalla opiskelemisen ja jopa tarjoaisi koulutusta, työntekijät kokevat osallistumisen käytännössä mahdottomaksi kiireen ja työkuorman vuoksi. Irrottautuminen parinkin päivän koulutukseen voi tuntua mahdottomalta, kun tietää työpaikalla odottavan tekemättömien töiden kasan. Pidempiin opintoihin ryhtyminen vaatii jo työn ja muun elämän yhteensovittamista opiskeluun, mikä voi olla monille ylivoimasta, pohtii Markkinointi-instituutin ja Rastorin palvelukehitysjohtaja Marjo Silvo.

Työsuhteiden lyhentyminen ja määräaikaisuudet eivät kuitenkaan nousseet tässä tutkimuksessa esiin kouluttautumisen esteinä.

– Tämän tutkimuksen perusteella työsuhteen laadulla ei siis ole vaikutusta siihen, mahdollistavatko työnantajat kouluttautumisen. 

Opiskeleminen kasvattaa työntekijöiden luottamusta tulevaisuuteen

Suurin osa vastaajista kokee, että heidän työnkuvansa tulee muuttumaan digitalisaation myötä. 74 % vastaajista kokee silti, että heidän oma osaamisensa vastaa tulevaisuuden osaamistarpeita erittäin tai melko hyvin. Toisaalta vastaajat myös kokivat jatkuvan osaamisen uudistamisen välttämättömäksi pysyäkseen mukana työelämässä. 

– Tämä kertoo siitä, että vastaajat ovat jo sisäistäneet jatkuvan osaamisen kehittämisen merkityksen, Marjo Silvo summaa. 

Huomattava on myös, että osaamisen kehittämisen keinoja on useita, ja muodollinen koulutus on vain yksi niistä. 63 % vastaajista kertoi osallistuvansa oman alansa koulutuksiin säännöllisesti. Tärkeimmiksi osaamisen uudistamisen keinoiksi osoittautuivat kuitenkin omaehtoinen uusiin asioihin perehtyminen verkossa, osallistuminen oman alan verkostoihin ja tilaisuuksiin sekä työnantajan tarjoamat mahdollisuudet työssä oppimiseen.

Irtisanotuksi joutuessaan moni kouluttautuisi

Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, millaisia ratkaisuvaihtoehtoja vastaajilla on, jos he tulisivat irtisanotuiksi nykyisestä tehtävästään. 78 % vastaajista hakisi osaamistaan vastaavia töitä ja 31 % tuoreuttaisi osaamistaan opiskelemalla omaa alaa. Lähes viidennes olisi myös valmis vaihtamaan alaa ja opiskelemaan uuden ammatin (18 %) tai ryhtyisi yrittäjäksi (19 %). Vain 2 % vastaajista koki, ettei tiedä mitä tekisi tässä tilanteessa. 

– Tämä kertoo siitä, että vastaajat saavat osaamisensa kehittämisestä varmuutta ja luottamusta tulevaan, Marjo Silvo summaa. 

Haaste avoimeen vuoropuheluun työpaikoilla

Marjo Silvo haluaa haastaa työnantajat ja työntekijät avoimeen vuoropuheluun aiheesta. Vastaajista 65 % kokee olevansa ensisijaisesti itse vastuussa oman osaamisensa kehittämisestä. Työntekijät kuitenkin kokevat, että työnantajien myönteinen asenne sekä taloudellinen ja ajallinen tuki edistävät osaamisen kehittämistä erityisen paljon. Vastaajat kokevat osaamisen kehittämiseen motivoitumisen erityisen vaikeaksi, jos työnantaja ei tue kehittymistä.

– Työntekijällä on vastuu huolehtia omasta osaamisestaan, mutta kyllä työnantajalla on suuri rooli mahdollistajana. Kun jatkuva oppiminen on noussut myös yhteiskunnallisessa keskustelussa tärkeäksi teemaksi, on syytä muistaa, että panostukset muodolliseen koulutusjärjestelmään eivät ole ainoa ratkaisu vaan osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia on tarkasteltava laajemmin ja luotava kannustimia työnantajille ja työntekijöille monimuotoisempaan opiskeluun, Silvo painottaa.

Teemme tutkimusaineistoon pyynnöstänne esim. toimialakohtaisia suodatuksia. Lisätietoja:

Marjo Silvo, palvelukehitysjohtaja, Markkinointi-instituutti ja Rastor
040 550 8306
marjo.silvo@markinst.fi

Lataa tästä tutkimuksen tulokset

Rastor ja Markkinointi-instituutti muodostavat yhteenliittymän. Yhtiöt yhdistivät voimansa vastatakseen entistä paremmin suomalaisen työelämän osaamisen kehittämisen tarpeisiin.

Rastor on ainoa aidosti valtakunnallinen kouluttaja, joka kehittää joka vuosi tuhansien aikuisten ja samalla yritysten osaamista. Asiantuntijaverkostossamme on yli 300 oman alansa ammattilaista, jotka tarjoavat laadukasta, aina ajan hermolla olevaa ja työelämälähtöistä koulutusta. Rastor on myös koulutusten rahoitusmuotojen erikoisosaaja – Rastorilla voi kouluttautua oppisopimuksella, valtion tukemana tai yritysrahoituksella.

Markkinointi-instituutti rakentaa tuloksellisia työyhteisöjä kehittämällä yksilöiden osaamista ja valmentamalla yrityksiä. Markkinointi-instituutin yksilökoulutukset ja yritysvalmennukset muuttavat asiakkaan ja organisaation toimintaa niin, että tulokset heijastuvat näiden asiakkaille saakka.

Jaa sivu