Fiiliksiä ja empiirisiä faktoja aikuisena opiskelusta – Markkinointi-instituutti opiskelupaikkana

Julkaistu 27.6.2019

Viestijän tutkinnon ja Viestinnän asiantuntijan tutkinnon opiskelijamme Noora Riihinen kertoi kokemuksiaan Markkinointi-instituutissa opiskelemisesta omassa LinkedIn-profiilissaan keväällä 2019. Lue tästä Nooran rehelliset plussat ja miinukset!

Olin jo pitkään miettinyt, että jotain muutosta pitäisi omaan työhön saada. Firmamme kasvaa ja mahdollisuus muutokseen avautui lisäkouluttautumalla, jonka myötä saisin lisää vastuuta ja pääsisin tekemään itselle mielekästä viestinnän ja markkinoinnin hommaa.

Etsiskelin netistä soveltuvia koulutuksia ja koulutusohjelmia ja päädyimme lopulta työpaikan kanssa siihen, että kävisin Markkinointi-instituutissa muutamankin alle vuoden kestävän tutkinnon viestintään liittyen. Omat koulukokemukseni ovat noin 13 vuoden takaa, joten jännitin hiukan, miten jaksan yhdistää työn ja koulun näin pitkän ajan jälkeen. Olen ilmeisesti ollut sen verran tyytyväinen, että päätin kirjoittaa asiasta hiukan plussia ja miinuksia kaikille teille, jotka mahdollisesti olette miettineet lisäkoulutuksen hankkimista työn ohella.

Kaksiosainen kakku – plussat ekana

 

1. Ammatilliset kaverit ja verkostot

Ensimmäiseksi plussaksi nostan näistä mielestäni isoimman, nimittäin uudet tuttavuudet, joista on tulossa kavereita sekä tietenkin verkostoitumisen ympäri Suomea asuvien viestinnän ammattilaisten kanssa. Koulutuksen myötä olen tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin ja saanut kuulla heidän alansa haasteista viestinnän parissa. Muiden kokemuksien ja esimerkkien kautta oppii hurjan paljon ja joskus tavallaan enemmänkin kuin kirjoista.

Koulutovereideni lisäksi olen tutustunut ja verkostoitunut kouluttajiemme kanssa, jotka edustavat alansa superosaajia, monien vuosien kokemuksellaan. (Tämä ei ole Markkinointi-instituutin mainos, mutta olen aika innoissani tästä, joten kestäkää kanssani.) Nostan hattua erityisesti hyvin valituille kouluttajille, joilta on ollut mahdollista kysyä apua mitä erilaisimpiin haasteisiin ja aina on ideoita tullut niiden ratkaisemiseen.

2. Laadukkaasti valitut kouluttajat

Laadukkaat kouluttajat ovat oppimisen ja motivaation ydin. Kehotan siis kiinnittämään huomiota koulutusta tarjoavan toimijan kouluttajiin valitessasi koulutuksen järjestäjää. Googleta ja stalkkaa henkilöitä sekä tietenkin kysele verkostoiltasi suosituksia koulutuksen järjestäjistä. Oman alansa asiantuntijat ja pitkän linjan ammattilaiset ovat toki niitä parhaita, mutta heidän pitää osata myös esiintyä ja kouluttaa.

Markkinointi-instituutilla olen positiivisesti yllättynyt kouluttajien tasosta. Yllättäen, jopa tylsinä tai vaikeina pidetyt aiheet, kuten kielenhuolto tai markkinoinnin ja viestinnän juridiikka ovatkin olleet todella mielenkiintoisia aiheita. Olen ollut (lähes) jokaisen lähipäivän jälkeen aivan into piukassa aiheesta kuin aiheesta.

3. Joustavuus ja nykyaikaiset tilat

Niin hassulta (turhamaiselta?) kuin se kuulostaakin, lähiopetuspaikan mielekkyys on noussut suuren roolin motivaationi siivittäjänä. Olen opiskellut elämässäni kaikenlaisissa oppilaitoksissa, joista suurimassa osassa on ollut jotain rakenteellista vikaa. Nyt aikuisena arvostan suuresti kauniisti sisustettuja, värikkäitä ryhmätyötiloja, mahdollisuutta kävellä opetustiloissa, seisoa, istua, hakea kahvia/kaakaota/teetä ilmaiseksi automaateista, joita on useita, suurta määrää naisten (puhtaita) vessoja sekä hymyilevää ja avuliasta henkilökuntaa. Fyysinen tila, jossa oleskelemme vaikuttaa haluamattamme omaan mielentilaamme ja tuottavuuteemme. Valitse siis paikka, jossa voisit viihtyä.

Samaan hengenvetoon jatkan vielä tilojen joustavuudesta ihmisten sekä koulutuksen joustavuuteen. Kun opiskelee oman työnsä ohella, on tärkeää, että opinnoissa on joustovaraa. Joskus elämä heittää jonkun tulisen kierrepallon ja koko aikataulu menee uusiksi. Ei ole helppoa aikatauluttaa kotia, työtä ja koulua, mutta kun tietää, että kouluttava osapuoli tahtoo sinun valmistuvan ja auttaa sinua siinä, elämä helpottuu kummasti. Ota siis selvää vaihtoehdoista ja niistä ”worst case” -skenaarioista etukäteen.

4. Käytännönläheisyys ja käsinkosketeltavuus

Yksi huippujutuista, työn ohella opiskelussa, on se hetki, kun pääset loistamaan työpaikallasi uudella tiedolla, jota olet imenyt itseesi koulunpenkiltä. Itselle oli tärkeää päästä tekemään juuri näitä asioita työpaikalla, jotta opit pysyisivät muistissa ja työpaikka saisi minusta niin sanotusti kaiken heti irti.

Noora Riihinen, sisältökuva.png

Tämä on win-win-tilanne, jos mikä. Tärkeää on puhua etukäteen työpaikkasi kanssa, miten pääset toteuttamaan oppimaasi käytännössä ja sopia aikataulu mahdolliselle muutokselle, jos sellaiseen molemmat osapuolet ovat sitoutuneet. Varsinkin pk-firmassa (kokemuksen syvä rintaääni puhuu), saattaa aikataulun kanssa tulla haasteita, jos rajapyykkejä ei edes löyhästi sovita etukäteen.

Nykyopinnoissa käytetään paljon verkko-opintoalustoja, jotka ovatkin käteviä, mutta minulle toi arvoa kursseilta saamani fyysiset kirjat. Kirjoittajina on yleensä toiminut kurssin vetäjä tai heidän firmansa edustaja. Kirjat ovat käsinkosketeltavaa henkistä pääomaa. Niihin on aina helppo palata.

Kaksiosainen kakku – miinukset vikana

1. Koulutuksen hinta

Ilmaisia kursseja on varmasti jonkun verran tarjolla, mutta yleensä laadukas, pitkäkestoinen tai tutkintoon johtava koulutus maksaa (paljon). Työnantajani näki koulutuksen tuottavan tässä kohtaa arvoa yrityksellemme ja lähti maksamaan koulutukseni. Minä vastaavasti sitoudun heidän palvelukseensa vähintään sovituksi ajaksi korvauksena saamastani koulutuksesta.

Suosittelen ehdottomasti keskustelemaan työnantajan kanssa mahdollisesta lisäkoulutuksesta ja sen maksamisesta. Pilko koulutuksen arvo yritykselle osiin ja perustele, miksi sinua kannattaa kouluttaa. Kurssitovereideni juttelemisen tuloksena voin todeta, että yllättävän useassa tapauksessa koulutuksen maksoi firma.

2. Lähipäivät työajan syöppöinä ja pitkät matkat

Koulutuksiin kuuluu usein lähipäiviä, joten joudut olemaan töistä pois. Näistäkin kannattaa keskustella ja sopia etukäteen. Luetaanko koulupäivät työpäiviksi vai joudutko tekemään lisätunteja / olemaan työajan lyhennysvapaalla (pekkasilla) tms. Huomioida kannattaa myös, että vaikka lähipäivät olisivat ns. työpäiviä, kukaan tuskin tekee toimistotyöläisen hommia poissa ollessasi, joten varustaudu rehkimään seuraavina päivinä hiukan tehokkaammin.

Sopivia koulutuksia ei välttämättä löydy paikkakunnaltasi ja laadun perässä kannattaa matkustaa. Lähipäiviä on koulutuksista riippuen vain 3–4 kuukaudessa, joten vaivannäkö kannattaa. Meillä käy Itä- ja Pohjois-Suomesta väkeä Espoossa saakka, sillä sopivaa koulutusta ei lähempää löytynyt.

Itsellä koulupäivät ovat työpäiviä ja saan matkakorvaukset sekä majoituskustannukset, jos sattuu kaksi lähipäivää peräkkäin, enkä jaksa ajaa edestakaisin (Tre–Hki–Tre x 2). Nämä kustannukset on hyvä tuoda neuvottelupöytään myös etukäteen. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa. Ei kun, jos ei pyydä, ei voi saada. ;)

3. Kirjaähky ja lähipäivien vähyys

Tässä osiossa plussat kääntyvät minimiinuksiksi.

Koulutuksissa saa usein ihanan hirveitä oman alamme kirjalistoja ja -vinkkejä. Siihen päälle mahdolliset kurssilta saadut materiaalit ja avot, kirjaähky on valmis. Ei huolta, tee itsellesi rauhassa oma kirjalista, jonne kokoat hyvät teokset, kaikkea ei heti tarvitse etsiä käsiinsä. Sama kurssimateriaalien kanssa. Opin nopeasti, että älä lue kirjoja heti kannesta kanteen (aika ei vaan riitä), vaan lue tarvittavat osiot ja jätä homma hautumaan.

Koulupäivien vähyys on tosiaan plussaa työajankäytöllisesti, mutta itse kyllä olisin niitä ottanut oppimisen puolesta vaikka tuplat. Lähipäivien määrään kannattaa siis suhtautua ehkä enemmän positiivisena juttuna kuin negatiivisena aikasyöppönä. Kun joku kaataa päällesi kahdeksan tuntia tietoa ja taitoa, synnyt uutena ammattilaisena nopeammin kuin itse lukemalla verkkoalustalta.

Kiteytys

Kun valitset koulutuksesi järjestäjän laadullisin kriteerein, tulet saamaan nopeasti uutta motivaatiota työhösi sekä kehittämään verkostojasi, joista voi olla ties mitä apua pitkässä juoksussa. Niin kuin uusi kollegani totesi viime viikolla: ”koskaan ei tiedä, mitä kenestäkin tulee tulevaisuudessa”. Se on mielestäni pätevä neuvo tapaamiesi ihmisten huomioon ottamiseen sekä maaliin osuva ohjenuora omaan kehittymiseesi.

Jaa sivu