Koulutusta arvostetaan sittenkin!

Julkaistu 11.5.2018

Aikuiskoulutusten viime vuosien melko huomattavat valtionrahoituksen leikkaukset ovat herättäneet aiheellisen kysymyksen: eikö aikuisten kouluttautumisen merkitystä positiiviseen työllisyyskehitykseen tunnusteta? Nyt leikkauksia kompensoidaan verouudistuksella.

Yritykset ja myös julkiset työnantajat ovat jo pidemmän aikaa linjanneet, että kasvun suurimmaksi pullonkaulaksi uhkaa muodostua osaamisen puute. Työuria ei voida pidentää eikä työllisyysastetta nostaa ilman että nykyisen työvoiman osaamista parannetaan olennaisesti. Nyt noususuhdanteen vihdoin saapuessa olisi erittäin tärkeää pyrkiä turvaamaan ne keinot, joilla talouskasvusta voi tulla mahdollisimman pitkä ja voimakas.

Työvoimareservi on keskipitkälläkin aikavälillä se kaikkein tärkein voimavara. Siksi aikuiskoulutuksen tulisi keskittyä vain ja ainoastaan pidentämään työuria ja nostamaan työllisyysastetta. Valtiontalouden lisätulojen varmistamiseksi tulisikin keskittyä siihen, että mahdollisimman moni osallistuisi verokertymän kasvattamiseen työtä tehden. Tässä valossa onkin hieman epäloogista, että valtion panostukset kohdistuvat jatkuvasti vähenevin osin työvoiman osaamisen kehittämiseen.

Miten tuloverolain muutos vaikuttaa koulutusten verovapauteen

Vuoden 2018 alussa voimaan tulleen säädöksen mukaan veronalaista tuloa ei enää synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Tätä intressiä on tarkoitus tulkita hyvinkin laajasti. Verovapaus koskee myös yhtiön johtoa ja hallintoa sekä osakeyhtiöiden osakkaita ja henkilöyhtiöiden yhtiömiehiä. Sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen ammattinimikkeeseen tai tutkintoon koulutus johtaisi, ei olisi merkitystä verovapautta arvioitaessa. Myöskään työntekijän aikaisemmalla koulutuksella tai työkokemuksella ei olisi merkitystä työnantajan intressiä arvioitaessa.

Verovapaata koulutusta voisi siten olla vaikkapa tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus, jatkokoulutus ja lisäpätevyyttä tuova koulutus. Koulutus voisi käynnistyä myös työntekijän omasta aloitteesta, kuitenkin siten, että työnantajan on lähtökohtaisesti maksettava koulutus suoraan koulutuksen järjestäjälle. Työntekijän tai hänen lähipiiriinsä kuuluvan henkilön osakkuusasema työnantajayrityksessä ei estäisi koulutuksen verovapautta, jos työnantajan intressi toteutuu, eikä koulutusta tarjota osakkuusaseman perusteella. Sekään ei estä verovapautta, että osakas on yhtiön ainoa työntekijä.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut tuloverolainsäännösmuutos työnantajan kustantaman koulutuksen verovapauteen on erittäin tervetullut kompensaatio aikuiskoulutuksen panostuksien vähennyksiin. Onko se riittävä, siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin se on lupaava alku. Kustannusvaikutuksensa lisäksi sillä on myös positiivinen signaali: aikuiskoulutukseen uskotaan.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Tilisanomissa.

Etsitkö koulutusta yrityksen tarpeisiin?

Valmennuksemme vauhdittaa kasvuun muuttamalla työn tekemisen tapoja.