Opiskelijana Copywriterin koulutusohjelmassa: Seuraavan askeleen aika

Julkaistu 20.11.2018

Opiskelijamme Riikka Holmberg kertoo kokemuksiaan Copywriterin koulutusohjelmasta. Kirjoitus on blogisarjan viides ja viimeinen osa. Riikka kuvailee mennyttä opiskeluvuotta käänteentekeväksi hänen elämässään. Nyt kirjoittajan on aika kääntää uusi sivu.

Muotoilen viimeistä blogiani Copywriterin koulutusohjelman opinnoista ja yritän saada itseni samalla sisäistämään mitä kaikkea se merkitsee. Jäljellä on vielä yksi kontaktipäivä radiomainoksen parissa ja viimeiset tehtävien palautukset. Se tarkoittaa myös viimeistellyn portfolion laskemista maailmalle, sillä haluaisin löytää työharjoittelupaikan, jossa pääsisin harjoittelemaan koulutuksen aikana oppimaani työelämässä. Olen samanaikaisesti innoissani, epäuskoinen ja kauhuissani.

1.jpg

Syksyn aikana käynnistyi opintojen viimeinen osio Copywriter offline-medioissa. Pitkän linjan copywriter ja kirjailija Markku Rönkkö perehdytti meidät ideointiin, kuvan ja sanan liittoon sekä mainoselokuvaan. Opintojaksoon kuului useita ideointitehtäviä, sekä yksin että yhdessä luennoilla tehtäviä, ja etukäteen minua jännitti aika tavalla. En ole Photoshop- tai InDesign-velho, en sitten pätkääkään, ja olin siksi huolissani miten saan visuaaliset ideani esiteltyä edes jotenkin uskottavasti.

2.jpg

Kuvankäsittelyohjelmista puhuttiin vain sen verran, että niitä ei tässä yhteydessä tarvita. Rönkkö teki heti ensimmäisen tehtävänpalautuksen kohdalla selväksi, että kyse on puhtaasti ideoinnista. Sanojen tueksi visuaalisen idean ilmentämiseen voi aivan hyvin käyttää yksinkertaista (lue: tikku-ukot käyvät mainiosti) lyijykynäpiirrosta. Kysyin asiasta myös eräältä tutulta copylta, kun pohdin työharjoittelupaikan saamiseen liittyviä epävarmuuksiani, ja hänen viestinsä oli aivan yhtä selvä: sanat ovat copywriterin tärkein työväline. Kuvankäsittelyohjelmia voi opetella käyttämään matkan varrella.

Vaikka tämä syksy on ollut työntäyteinen, on se myös ollut tähän saakka opintojen antoisin osio. Rönkön luennoilta tarttui mukaan keskeistä oppia ideoinnista, hyvän idean tunnistamisesta ja sen ytimen löytämisestä sekä huikea määrä inspiraatiota ja innostusta. Lujan ammattitaidon lisäksi luennoilla oli läsnä vahva kunnioitus kirjoitustyötä, uuden oppimista ja muita ihmisiä kohtaan. 

3.jpg

Tehtävien äärellä hikoilu, ideoiden pyörittely ja niiden näkyväksi tuominen on vienyt osaamistani eteenpäin ison harppauksen ja antanut itseluottamusta. Toki matkan varrella on välillä tuntunut siltä, että tästä ei tule mitään. Rönkön mukaan idea ei ole jotakin vanhaa ja valmista, vaan aie, suunnitelma, jotakin olematonta, jotakin uutta. Kun asiaa ajattelee tässä valossa, ei liene mikään ihme, että joskus ideointi ei yksinkertaisesti luista. Erityisen palkitsevaa on ollut huomata, että se tunne on ohimenevä ja että sitä voi oppia sietämään. Toisinaan se voi olla jopa olennainen osa prosessia.

4.jpg

Mennyt vuosi opintojen parissa on ollut rankka, en yritäkään väittää muuta. Samalla se on ollut minulle käänteentekevä ajanjakso elämässäni. Aikaisemmin kärsin jatkuvasti siitä tunteesta, etten osaa tarpeeksi ja olen jäänyt ammatillisesti sivuun. Enää ei tunnu siltä. Toisaalta olen myös havahtunut ajattelemaan, että kirjoittaja ei koskaan tule täysin valmiiksi, vaan kehityksen tuleekin jatkua läpi elämän.

Yksi Markku Rönkön mieleenpainuvimmista ohjeista copywriterin työhön liittyen kuuluu: älä pelkää. Se puhuttelee minua erityisesti nyt, kun opinnot ovat loppuvaiheessa. Sillä kyllähän minä vähän pelkään. En kuitenkaan aio sen estää minua ottamasta seuraavaa askelta, seuraavaa kehitysvaihetta kirjoittajana. Lasken siis portfolioni maailmalle ja pidän peukkuja työharjoittelupaikan suhteen.

Jos suinkin ehditte, niin pitäkää tekin!

Luitko jo Riikka Holmbergin edellisen bloggauksen, jossa hän syventyy portfoliotyöskentelyyn?

Jaa sivu