Työhyvinvointi on parasta asiakasajattelua

Julkaistu 31.7.2017

”Jos henkilöstö ei voi hyvin, eivät asiakkaatkaan voi hyvin.” Näin toteaa Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima (2015).

Työhyvinvoinnista on monia eri määritelmiä, eikä yhtä ainoaa oikeaa ole olemassa. Olennaista on, että työhyvinvointi käsitetään laajasti. 

Työturvallisuuskeskuksen Työhyvinvointikorttikoulutuksen määritelmä ei ole huono ollenkaan: ”Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työ koetaan mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työ tukee elämänhallintaa.” 

Kun tämän määritelmän käy sana sanalta läpi, ollaan isojen asioiden äärellä. Kaikki mainitut tekijät tai niiden puute heijastuvat asiakkaan saamaan palveluun ja kokemukseen. 

Oletko HR-ammattilaisena selvittänyt, mikä on työhyvinvoinnin – tai -pahoinvoinnin – vaikutus omiin asiakkaisiinne? Siinäpä ainakin yksi näkökulma, jolla perustella työhyvinvoinnin kehittämistä johdolle. 

Tavoitteena työhyvinvointi – mutta kenen näkökulmasta?

Työhyvinvointia voidaan tarkastella vähintäänkin yksilön, tiimin tai yksikön, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmista. 

Aika usein työhyvinvoinnista puhuttaessa fokus on yksilössä: miten yksi työntekijä voi työssään?

Työhyvinvoinnin kokemus on yksilön subjektiivinen kokemus ja aina kokijalleen totta. Yhden työntekijän huono työhyvinvointi ei välttämättä tarkoita, että koko työyhteisö ja organisaatio voi huonosti. Onkin tärkeää selvittää, mikä on tuon yhden työntekijän tilanteen takana – jokainen työntekijä on työnantajansa brändilähettiläs, ja asiakas voi muodostaa käsityksensä koko organisaatiosta yhdenkin työntekijän toiminnan perusteella. 

Tiimin tai yksikön työhyvinvoinnin näkökulmassa korostuu työyhteisön toimivuuden merkitys. Parhaimmillaan hyvä työyhteisö ja mukavat työkaverit ovat voimavara. Mutta jos työyhteisössä alkaa ilmetä ongelmia, voi voimavara muuttua raskaaksi kuormitustekijäksi.

Esimiehen merkitys työhyvinvoinnin taustalla on tunnustettu ja tunnistettu. Siitä huolimatta vielä on paljon tehtävää esimiestyön kehittämisessä. On toki luonnollista, että monissa organisaatioissa siirrytään asiantuntijatehtävistä esimieheksi – mutta en ennusta hyvää, jos uusia esimiehiä ei ole perehdytetty ja koulutettu tehtäväänsä. 

Kun työhyvinvointia tarkastellaan organisaation näkökulmasta, heijastuvat siinä johdon tahtotila ja johtaminen. Työhyvinvointia tukeva ajattelu on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan. Joku onkin viisaasti sanonut, että hyvä johtaminen tuottaa työhyvinvointia. 

Työhyvinvointi tuo asiakkaalle parhaan palvelun

Yksilön, tiimin ja organisaation hyvinvointi näyttäytyy laadukkaina tuotteina sekä asiantuntevana, ammattimaisena ja tehokkaana palveluna ja ratkaisuina asiakkaan tilanteisiin ja tarpeisiin. Hyvinvoivassa organisaatiossa henkilöstön fokuksessa ovat asiakkaat, sillä ilman asiakkaita organisaatiota ei edes tarvita. Organisaatio, jossa työhyvinvointi toteutuu sen eri tasoilla, voidaan keskittyä tekemään töitä – tuottamaan asiakkaille arvoa. 

Yhteiskunnan näkökulmasta työhyvinvoinnilla on iso merkitys vaikkapa tuottavuuden ja toisaalta kustannusten kannalta. Ei siis ihme, että valtiovalta haluaa vaikuttaa organisaatioiden ja jopa yksilöiden työhyvinvointiin lakien, asetusten, määräysten, sanktioiden sekä taloudellisten vaikuttimien kautta.

Työhyvinvointiin vaikuttaa jokainen, ihan jokainen. Viime kädessä sen vaikutuksen lopputuloksen kokee asiakas. Tiedätkö sinä, miten työhyvinvointi näkyy oman organisaatiosi asiakkaille?
 

Jaa sivu