Sisäänkirjautuminen
Valitse koulutus
Ilmoittaudu
Kehityskeskustelu on kuollut, kauan eläköön kehityskeskustelu?

​HR-ammattilaiset pohtivat kehityskeskustelujen kipupisteitä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia HR viestin paneelikeskustelussa.

Teksti Sami J. Anteroinen
Artikkeli on alun perin julkaistu HR viestin numerossa 1/2015

HR viestin paneelikeskustelu kehityskeskusteluista kirvoitti esiin mielenkiintoisia näkökantoja - ja tarjosi kurkistuksen myös kehityskeskustelujen tulevaisuuteen. Vallilan Akselissa tammikuun lopussa järjestetyssä videoidussa paneelissa olivat mukaan Irmeli Kalliosalmi ja Kirsi Hanhisalo Markkinointi-instituutista, Sampo Suomalainen ja Marjo Ylinen Mepco Oy:stä sekä Timo Helosuo ja Harri Sirén MIF:stä. Kaikilla kuudella on myös kokemusta kehityskeskustelujen vetämisestä.

 

Katso keskustelusta traileri tai täyspitkä video.

Panelistien mukaan kehityskeskusteluissa on paljon kehitettävää - nykyisellään kehityskeskustelut ovat liina monessa paikassa "pakkorasti" sekä esimiehelle että alaiselle.

"Asiaa pitäisi lähestyä niin, etät kehityskeskustelu on kahden kauppa, jossa kumpikin voi onnistua", toteaa Harri Sirén.

"Kun tilanne on rauhoitettu ja paikak hyvä - ja kumpikin osapuoli on valmistautunut  keskusteluun - lähtökohdat onnistumiselle ovat otolliset", lisää Sampo Suomalainen.

Yrityksen omakin intressi vaatii, että kehityskeskusteluista saadaan kaikki irti: Timo Helosuo huomauttaa, että kehityskeskustelu on keskeinen hetki, jolloin on mahdollista päästä käsiksi yrityksen strategiaan ja siihen, miten se käytännössä toteutuu.

"Vuoropuhelun kautta löytyy ymmärrys, joka taas vaikuttaa työtyytyväisyyteen."

Kehityskeskustelusta kaikki irti

Irmeli Kalliosalmi on samoilla linjoilla: kehityskeskustelu tarjoaa yksilölle mahdollisuuden tuntea olevansa osa kokonaisuutta.

"Parhaimmillaan kokemus on hyvinkin inspiroiva työntekijälle."

Marjo Ylinen muistuttaa, että kyseessä on monessa työpaikassa ainoa kohtaaminen vuodessa, jossa asioihin käydään kiinni tässä laajuudessa ja syvyydessä. Vaarana kuitenkin on, että kehityskeskustelu jää irralliseksi kahvittelutuokioksi.

"Follow-up-mekanismien tulee olla kunnossa, jotta voidaan seurata, mitä tapahtuu jatkossa."

Kirsi Hanhisalo nostaa pöydälle kysymyksen siitä, kenen kehityksestä oikein olikaan kyse? Jos puhutaan "kestävästä kehityskeskustelusta", on katsottava yksilön uraa ja kehitystä pitkällä aikavälillä. Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että hyvälläkin pomolla voi tulla kiusaus pitää hyvät osaajat itsellään - vaikka alainen olisi jo valmis siirtymään vaikkapa isompiin saappaisiin toiselle osastolle. Esimiehen on päästävä itsensä yli ja ajateltava alaisensa parasta.

Lue koko artikkeli HR viestin verkkolehdestä 1/2015

 

Kehityskeskustelu on kuollut, kauan eläköön kehityskeskustelu?