Sisäänkirjautuminen
Valitse koulutus
Ilmoittaudu
Näpit irti koulutusbudjetista - HR viesti kirjoittaa HR-ammattilaisten kouluttamisesta

​Taantumassa koulutuseurot ovat tiukassa – mutta HR tekee hallaa koko organisaatiolle, jos se jättää kehittämättä omaa osaamistaan.

Teksti: Sami J. Anteroinen. Kuva: Arttu Puhakka.
Artikkeli on alun perin julkaisu HR viestin numerossa 3/2014.

 

Kun taloustilanne koettelee yrityksiä, kouluttamiseen liittyvistä investoinneista on helppo säästää. Leikkuri heilahtaa usein myös HR-ammattilaisten osaamisen kehittämisestä.

Kehittämispäällikkö Irmeli Kalliosalmi Markkinointi-instituutista kertoo, että fiksut yritykset panostavat koulutukseen sekä hyvinä että huonoina aikoina – mutta myöntää, että ikävä kyllä tiukat ajat näkyvät myös HR-alan opiskelijoiden määrässä.

”Kuitenkin myös taantumassa tulisi huolehtia siitä, että HR-osaaminen on ajan tasalla. Kun talous taas väistämättä kääntyy nousuun, on tärkeää, että HR:llä on taidot tukea kasvua.”

Pitkäjänteisyyttä, kiitos!

Kalliosalmen mukaan suhdannevaihtelu on vain yksi HR:n kouluttautumista määrittävä tekijä – yrityksen toimintakyvyn ja pitkän linjan menestyksen kannalta on huomioarvoisempaa, että yritykset todella ymmärtävät HR:n merkityksen:

”Parhaimmillaan HR tukee liiketoimintaa. Se kuitenkin edellyttää, että HR ymmärtää oman organisaation liiketoimintaa ja että HR:n työntekijöillä assistentista johtajaan on tarvittava osaaminen”, hän linjaa.

Kalliosalmi on 12 vuoden ajan seurannut HR-kentän tilannetta. HR:n merkityksen kasvua kuvaa se, että Markkinointi-instituutin jo yli 10 vuoden ajan tarjoamat henkilöstöassistentin tutkinto ja henkilöstöpäällikön tutkinto ovat saaneet jatkoksi henkilöstöjohtajan tutkinnon. Tarjolla on siis koulutuspolku assistenteista johtoryhmään.

”Organisaatioissa on tarve kouluttaa koko HR. Se kertoo, että yritysten johtokin osaa edellyttää HR:ltä proaktiivista ja ammattimaista panosta liiketoiminnan tueksi. Johto ymmärtää, että HR voi tehdä paljon yrityksen eteen, jos sillä on tarvittava osaaminen”, Kalliosalmi toteaa.

Kompetenssit kuntoon

Minkälaista HR-osaamista yrityksissä sitten tarvitaan? Kalliosalmen mukaan ensisijaisesta on, että HR:n osaaminen on niin laaja, että se pystyy toimimaan yrityksen tukena erilaisissa tilanteissa.

”Kasvava yritys tarvitsee erilaisia HR-kompetensseja kuin tiukassa taloustilanteessa sinnittelevä. Kaikkina aikoina HR:n ydintä on kuitenkin yhteistyön rakentaminen: on osattava perustella investointeja talouden termein ja toisaalta valettava henkilöstöön uskoa tunteen palolla. Hyvä HR osaa irrottautua HR-näkökulmasta ja tuo organisaation eri toiminnot lähemmäs toisiaan”, Kalliosalmi pohtii. 

”Hyvä HR ymmärtää kokonaisuuden eli mitä ollaan tekemässä, mutta osaa myös toteuttaa yhteistä päämäärää yksittäisillä toimenpiteillä. Siten myös vahva substanssiosaaminen mm. rekrytoinnissa ja palkitsemisessa on olennaista.”

Ei pelkkä operatiivinen toteuttaja

Tulevaisuudessa HR jatkaa kohti roolia, jossa se proaktiivisesti kehittää liiketoimintaa – eikä vain reagoi johdolta tulleisiin toimintaohjeisiin.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi HR:n merkittävimmistä tehtävistä. Kalliosalmen mukaan on kannattavaa tukea työhyvinvointia niin taantuman kuin kasvunkin aikoina. ”Työhyvinvointi ei ole irrallista tekemistä, hankkeita tai projekteja. Kun työhyvinvointia rakennetaan joka päivä, tulos kumuloituu eikä vaikeakaan tilanne horjuta merkittävästi työhyvinvointia.”

Lue koko artikkeli HR viestin verkkolehdestä.

Näpit irti koulutusbudjetista - HR viesti kirjoittaa HR-ammattilaisten kouluttamisesta