Muutoksen ammattilaiset -blogi

      Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

28.3.2017 Marjo Silvo

Digikelkan kyydissä pysymiseen vaaditaan yhteispeliä

 

Digikelkan kyydissä pysymiseen vaaditaan yhteispeliä 

Digitalisaatio muovaa työmarkkinoita, ammattirakenteita ja työn sisältöjä – se ei enää ole mikään uutinen. Ennusteiden mukaan satoja tuhansia työpaikkoja häviää, samalla kun tilalle syntyy uusia. Vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että vanhoista ammateista vapautuva työvoima ja syntyvät uudet työpaikat eivät välttämättä kohtaa kuin pieneltä osin.

Vastaavia isoja murroskausia on koettu ennenkin, ja vielä viisikymmentä vuotta sitten siirtolaisuus niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa toimi varaventtiilinä, joka ratkaisi mm. maataloudesta vapautuneen työvoiman ongelman. Tätä mahdollisuutta ei enää ole.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa työmarkkinoiden ulkopuolelle putoavien joukon kasvuun, sillä sen kustannus niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin on kestämätön. Siksi on todella hälyttävää, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa on asian suhteen niin hiljaista.

Ennakoivilla toimilla digimurroksen vaikutuksia voitaisiin lieventää, vaikka väistämättä se tekee kipeää varsinkin yksilötasolla. Vastuuta ongelman ratkaisusta ei voi kuitenkaan sälyttää kenenkään yksittäisen tahon vastuulle, vaan se kuuluu kaikille työmarkkinoiden ja yhteiskunnan toimijoille.

Yksilön vastuu: osaaminen ja asenne kuntoon

Kun perinteinen työ katoaa alta, vaaditaan työntekijältä kykyä ja asennetta ottaa uusia tehtäviä vastaan. Monesti siihen liittyy myös uuden osaamisen hankkiminen. Digitalisaatiossa on kyse usein siitä, että työn sisältö muuttuu mutta edelleen ihmistä tarvitaan tekijäksi. Esimerkiksi asiakaspalvelun siirtyminen chattiin tarvitsee edelleen sen asiakaspalvelijan mutta uudenlaisella osaamisella. Omien mahdollisuuksien ja motivaation realistinen arviointi on pohja jokaisen selviytymisstrategialle. Valmius ottaa vastaan uusia tehtäviä ja aktiivinen uusien taitojen opiskelu on vähin mitä voi tehdä. Joskus jopa uuden ammatin hankkiminen voi olla oikea ratkaisu.

Yritysten vastuu: uusia mahdollisuuksia nykyisille tekijöille

Liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus ovat yrityksen näkökulmasta aina ensisijaisia päätöksenteon perusteita. Se ei kuitenkaan saa sulkea pois myös yhteiskunnallista vastuuta huolehtia henkilöstön mahdollisuuksista menestyä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Ymmärrettävästi henkilöstön osaamisen kehittäminen tähtää nykyhetken toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuden kasvun varmistamiseen. Vastuullinen työnantaja tarjoaa siinä rinnalla osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia myös niille työntekijöille, joilla ei ehkä ole enää sijaa tulevaisuuden liiketoiminnassa.
Kaikkiin tulevaisuuden töihin ei tarvita huipputason digiosaajia, joista joka tapauksessa kilpaillaan verisesti. Nykyhenkilöstön kouluttaminen toimimaan digitaalisessa ympäristössä on välttämätöntä, koska tuoretta osaamista ei työmarkkinoilla riitä kaikkiin tarpeisiin.

Kun vanhat tehtävät vähenevät, työntekijöitä voidaan ohjata ja kouluttaa uusiin rooleihin. Hyvä esimerkki on Postin jakelu, jossa perinteistä työnkuvaa on laajennettu aivan uusille alueille. Vaikka Postille on jakajien uusista palveluista naureskeltukin, he ovat siinä oikealla asialla. Ne vanhat työntekijät, joilla on ollut kykyä ja halua ottaa uusi asiakaspalvelurooli, ovat voineet säilyttää työpaikkansa.

Yhteiskunnan vastuu: tuki ja väylät uuden osaamisen hankkimiseen

Suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa periaatteessa ammattiosaamisen kehittämisen ja hankkimisen missä tahansa elämän vaiheessa. Käytännössä systeemi ei kuitenkaan toimi niin tehokkaasti kuin pitäisi. Julkisin varoin tuettu järjestelmä nojaa edelleen vahvasti tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja on sellaisena liian hidas ja jäykkä vastaamaan työelämän tarpeisiin hyvistä aikomuksista huolimatta. Samalla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä pyritään työttömiä uudelleen kouluttamalla korjaamaan jo tapahtunutta.

Hallinnonalojen rajat estävät näin rahoituksen optimaalista käyttöä: opetus- ja työvoimahallinnon tehtäviä on nykyistä laajemmin sovitettava yhteen, jotta voidaan ehkäistä digipudokkaista muodostuvan pitkäaikaistyöttömien joukon kasvua. Tähän pakettiin kuuluu myös aikuisopiskelun nykyistä parempi taloudellinen tuki, jotta yksilön kannalta vähänkään laajempi ammatillisen osaamisen hankkiminen olisi aidosti realistinen vaihtoehto.


Kirjoituksesta on julkaistu lyhennetty versio Kauppalehden Debatti-palstalla 28.3.2017.


***

Haluatko pysyä ajan tasalla omasta alastasi? Jätä yhteystietosi, niin saat tietoa aikuiskoulutuksesta ja ajankohtaisista työelämän ilmiöistä sekä annat Markkinointi-instituutille luvan markkinoida sinulle palveluitaan. Lisäksi kuulet ensimmäisenä eduistamme ja kampanjoistamme.

 

Jaa tämä artikkeli:




 

 

 

 

 


Marjo SilvoMarjo Silvo

palvelu- ja kehitysjohtaja,
Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Työ, jonka keskiössä on ihminen ja hänen oma osaamisensa, pakottaa myös tekijänsä uudistumaan joka päivä. Marjon työssä onnistumisen ainoa todellinen mittari on asiakkaan onnistuminen omissa tavoitteissaan. Oman uransa vedenjakajaksi hän nimeää päivän, jona siirtyi talousjohtajan roolista koulutuksen kehittämisen pariin. Marjo toimii Markkinointi-instituutin koulutuspalveluista vastaavana johtajana.  


                                           

Lue myös tämä kirjoitus:

 

Pysähtymällä opimme eniten onnistumisista ja epäonnistumisista

Menestystä estävät tottumus, henkinen laiskuus ja uskon puute

Marjo Silvo, Markkinointi-instituutti


Mitä hyötyä on aikuiskoulutuksesta ja henkilöstön kouluttamisesta?

Mitä hyötyä on aikuiskoulutuksesta ja henkilöstön kouluttamisesta? 

Johto, HR ja työntekijät vastasivat.


 


Digikelkan kyydissä pysymiseen vaaditaan yhteispeliä