Muutoksen ammattilaiset -blogi   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

10.4.2015 Timo Soikkeli

Digiosaaja ei ole kaukana

 

 

Suomi on pudonnut eri maiden digikehitystä mittaavassa Digital Evolution Indexissä luokkaan ”Stall Out” eli kuulumme niiden maiden joukkoon, joilla on erinomainen tausta mutta joissa kehitys uhkaa pysähtyä. Kansainvälisen kilpailukykymme säilyttäminen vaatiikin meiltä nopeita panostuksia digiosaamiseen. Mutta mistä löytää digiosaajat?

Osaaminen turvaa toiminnan

Viimeistäänkin asiakkaiden vaateet pakottavat yritykset ottamaan uusia digivälineitä käyttöönsä. Vaikka paine asiakkailta on kova, saatetaan liian pikaisella käyttöönotolla ilman tarvittavaa ymmärrystä ja osaamista pahimmillaan kuitenkin vaarantaa koko organisaation tulevaisuus.

Jos kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä, miksi ja miten pitäisi tehdä, seurauksena on kaaos, josta kärsivät niin henkilöstö kuin asiakkaatkin. Päättäjien tulee osata antaa toiminnalle oikeita suuntaviivoja, ja toteuttajien odotetaan hallitsevan välineet ja niiden tuomat mahdollisuudet. Muuten yrityksen digitekeminen ei kohtaa asiakkaan odotuksia, ja yrityksen digiorientoituneisuudesta huolimatta asiakas päättää vaihtaa toimittajaa.

Kriittisintä on varmistaa, että toiminnalla on selkeät suuntaviivat. Ilman niitä organisaation osaajat saattavat kukin lähteä omatoimisesti viemään digitaalisuutta henkilökohtaisten mieltymystensä mukaisiin suuntiin, jopa ristiriitaisesti ja yrityksen kokonaistavoitteiden vastaisesti. Tämä tietysti syö resursseja ja asettaa henkilöstölle kohtuuttomia paineita sen suhteen, mihin oikeastaan pitäisi keskittyä omassa tekemisessä ja mitä osaamista pitäisi kehittää.

Päätöksentekijät eivät siis saa sulkea itseään ”digipiirin” ulkopuolelle, vaan heidän täytyy olla ensimmäisinä digirintamassa mukana: oppimassa, tekemässä ja innostumassa. Oikeiden suuntaviivojen avulla henkilöstö pystyy hyödyntämään luovuuttaan niin, että digitaalisuus kohtaa asiakkaiden odotukset ja näin tuottaa lopulta liiketoimintahyötyjä.

Digiosaajaksi voi kasvaa

Mistä sitten löytyvät ne osaajat, jotka pystyvät muuttamaan erinomaisten uusien työkalujen tai nykyisten järjestelmien mahdollisuudet kilpailueduksi ja liiketoimintahyödyiksi? Nykyisellään heitä on valitettavan usein monissa yrityksissä organisaation kaikilla tasoilla aivan liian vähän. Vapailla markkinoillakaan ratkaisua ei ole, sillä esim. valmiita ammattitaitoisia digimarkkinoinnin osaajia on erittäin vähän vapaana.

Oletko tullut ajatelleeksi, että digiosaajat eivät ehkä ole kovinkaan kaukana? Paras vaihtoehto voi nimittäin olla oman henkilöstön osaamisen kehittäminen. Jokaisesta työntekijästä voi kasvaa digiosaaja, jos hänelle vain annetaan tilaisuus innostumiseen ja aikaa oppimiseen. ”Vanhan mallin” markkinointiguru kyllä oppii hallitsemaan digimarkkinoinnin koukerot ja myyjä pystyy hyödyntämään työtään tukevia uusia välineitä. Näin omista tekijöistä kasvaa osaajia, jotka omassa työssään ottavat käyttöön digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet.

Koulutus on erinomainen keino omaksua uudet välineet ja niiden mahdollisuudet. Kun henkilöstössä sitten yhdistyvät uusi osaaminen ja vankka yrityksen sekä sen asiakkaiden tuntemus, syntyy digitaalista luovuutta, jolla luodaan vahva pohja kilpailukyvyn säilyttämiselle.

Kehityskohteet esiin

Hyvänä keinona yksilöiden ja organisaatioiden perusvalmiuksien selvittämiseen voi toimia Tieken äskettäin julkaisema Tiviittori-palvelu. Se auttaa selvittämään tämän hetken osaamisen tasoa ja löytämään kriittisiä kehityskohteita.

Odotin mielenkiinnolla, millaisia tuloksia Tiviittorin kautta saataisiin eduskuntavaaliehdokkaiden digiosaamisesta, Tieke kun tarjosi kaikille ehdokkaille mahdollisuuden osallistua kartoitukseen. Osallistumisprosentti jäi kuitenkin erittäin pieneksi, eivätkä tulokset anna kovinkaan kattavaa kuvaa ehdokkaiden osaamistasosta. Äänestäjän kannalta harmillista, valtakunnan ylimpien päättäjien kun on oltava myös mukana tämän päivän digimaailmassa.

Rohkaisenkin sekä yritysten henkilöstöä että johtoa tekemään Tviittori-testin. Pelkkä henkilöstön digiedelläkävijyys ei vielä vie organisaatiota eteenpäin, sillä päättäjien digiymmärryksellä rakennetaan yritykselle visio, jossa digitaalisuus on kilpailuetu.

 


 

 

 

Timo Soikkeli

ICT-johtaja, Markkinointi-instituutti

LinkedIn  

Miten digitaalisuus tuottaa yritykselle lisäarvoa ja uusia kasvun mahdollisuuksia sekä parantaa työn tekemisen ja asiakaskokemuksen laatua? Millä keinoin digihankkeille asetetut tavoitteet saadaan toteutumaan? Miten käyttäjät saadaan mukaan muutokseen? Timoa innostaa teknisten ratkaisujen valjastaminen liiketoiminnan ja siihen sidoksissa olevien ihmisten hyödyksi.

 

 

 

Digiosaaja ei ole kaukana