Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

16.10.2015 Antti Ujainen, vierasbloggaaja

Digitaalinen markkinointi ja sen tuhat uutta osaajaa nostavat Suomen

 

 

Suomi on monella tapaa kovan paikan edessä. Valtion taloutta tulee sopeuttaa nopeammin ja viiltävämmin kuin koskaan, vienti ei vedä ja uutta ei synny. Suomi takoo maailmanennätyksiä ainoastaan kunnallisen sektorin suuruudella suhteessa BKT:een. Ja sehän ei vientiä auta. Suomalaisten tuotteiden kilpailukyky maailmalla on heikko, koska olemme ladanneet tuotteemme täyteen suuria ja hienoja salaisuuksia, joista ei kukaan Hankoa kauempana tiedä mitään.

Emme osaa markkinoida, ja insinöörijuuremme kyllä pitää huolen siitä, että se asia ei ihan helposti muutukaan.

Yksi keskeinen tapa edistää suomalaisten tuotteiden kysyntää Suomenlahden eteläpuolella on valjastaa käyttöön digitaalisen markkinoinnin työkalut. Työkalut eivät vaan itsekseen markkinoi, niiden käyttämiseen meiltä puuttuu osaajia. Suomalaista markkinoijaa saattaisi auttaa myös se, että hän puhuisi samaa kieltä oman organisaationsa kanssa, mitä tällä hetkellä tapahtuu liian vähän.

Markkinoinnin mittaaminen pakolliseksi

Jos muu organisaatio ei taivu muuntautumaan markkinoijan tapoihin, markkinoijan kannattaa integroitua suomalaisten jo osaamaan myyntiin. Tämä johtaisi malliin, jossa markkinoinnin mittareilla mitattaisiin kaikkia markkinointi- ja myyntisuppilon vaiheita yhdessä. Tämä kannattaa, sillä lähes 60 % ostopäätöksistä tehdään jo ennen kuin ostaja on tavannut myyjää kertaakaan.

Tällaisten potentiaalisten ostajien asiakaspolun seuraaminen ei onnistu ilman digitaalisen markkinoinnin kykyjä ja työkaluja. Keskeistä on myös tarkka toimenpiteiden ja tulosten mittaaminen ja jatkuva optimointi.

Digitaalisen markkinoinnin avulla tavoitetaan koko ostajapotentiaali

Miten sitten markkinoida tuotteita ulkomaille? Kun markkinointi on saatu puhumaan samaa kieltä organisaation kanssa, se pystyy selkein mittarein osoittamaan muulle organisaatiolle, että Hangon eteläpuoleltakin olisi kauppaa tulossa. Silloin markkinointi myös saisi mukisematta tarvitsemansa resurssit. Ja voi pojat, tässä on valtava hyödyntämätön mahdollisuus!

Suomalaisen perusteollisuuden tuotteiden – puun johdannaisten, moottorien, erilaisten metalliin ja sähköön liittyvien tuotteiden jne. – digitaalisessa markkinoinnissa olisi paljon parannettavaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, mutta ihan muutamalla perusasialla voitaisiin saada jo mielenkiintoisia tuloksia aikaan.

Liidigenerointi markkinoinnin automaatiolla käyntiin, ohjelmallisella mediaostamisella tehoa oikean ostajapotentiaalin tavoittamiseen, hakusanamarkkinointi kuntoon ja niin edelleen. Digitaalisessa markkinoinnissa on petrattavaa myös suomalaisten yritysten globaaleilla kilpailijoilla – ja siksi juuri suomalaisilla yrityksillä olisi nyt pelin paikka.

Suomalaiset voisivat olla digitaalisen markkinoinnin suunnannäyttäjiä ja saada näin helposti ja edullisesti nostettua tunnettuuttaan maailmalla. Digitaalinen markkinointi ja monet palvelut, kuten esimerkiksi LinkedIn, toimivat samalla tavalla niin Suomessa kuin vaikka Intiassa. Kuinka moni perusteollisuuden yrityksistämme on tästä ottanut tehot irti?

Koulutetaan tuhat digitaalisen markkinoinnin osaajaa

Koska näihin ongelmiin ei ole herätty ajoissa, Suomesta ei löydy tarpeeksi digitaalisen markkinoinnin osaamista. Osaaminen on sirpaloitunutta ja markkinoinnin palveluita ostetaankin monelta eri yritykseltä. Tällöin datat eivät liiku toimijoiden välillä, raportit ovat kaikilla toimijoilla vähän erilaisia, ja näin ollen mittarit eivät yksinkertaisesti mittaa oikeita asioita, eivät kehitä organisaatiota eivätkä siis toimi.

Asiakkuutta pitäisi aina mitata koko asiakkaan elinkaaren ajalta – ja jo ennen kuin se alkaa. Hyvin monesti hakusanamarkkinointia tehdään erillään esimerkiksi liidigeneroinnista. Japanilainen laivainsinööri houkutellaan nettisivuille hakusanoilla, mutta kaikki hakusanat johtavat etusivulle ja matka muuttui uniikista geneeriseksi. Omaa osaamista yrityksiin ei taas palkata, koska tälle osaamiselle ei löydy siiloista luontevaa paikkaa.

Pakko pakottaa muuttumaan, ja nyt aletaan olla jo pakon edessä. Suomeen tarvitaan merkittävästi lisää digitaalisen markkinoinnin koulutusta, joka synnyttää lisää digimarkkinoinnin osaajia.

Uskon, että jo pienilläkin digitaalisen markkinoinnin askeleilla Suomi pystyisi saavuttamaan hallituksen tavoitteleman 5 prosentin tuottavuushypyn. Mitä jos koulutettaisiin Suomeen yhdessä 1 000 uutta digitaalista markkinoijaa – minkälaisia tuloksia sillä saataisiin aikaan? Oikeaoppisella, tuloksiin linkatulla mittaamisella odotettavissa olisi kannattavaa toimintaa. Ensimmäiset osaajat voisivat palkata ne yritykset, joilla on vientituotteita – ja niitähän Suomessa riittää.

 

***

Markkinointi-instituutti järjestää digitaalisen markkinoinnin koulutusta. Lue lisää:

                       

***

Haluatko jatkossa saada Markkinointi-instituutin uutiskirjeen?Liittymällä tilaajaksi saat tuoreimmat tiedot ajankohtaisista koulutuksista, kampanjoista ja työelämän kiinnostavista ilmiöistä.

 

 

 

 

 

 

 

Antti Ujainen

CEO, Partner, P+SBD
Muutoksen ammattilaiset -vierasbloggaaja

LinkedIn    Twitter

Kirjoittaja on digitaalisen strategian ja sen jalkauttamiseen erikoistuneen markkinointitoimiston www.psbd.fi perustaja ja toimitusjohtaja.

Hän kouluttaa Markkinointi-instituutissa Digitaalinen markkinointiviestintä -kurssilla.

 

Digitaalinen markkinointi ja sen tuhat uutta osaajaa nostavat Suomen