Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

21.5.2015 Anna Nurkse, vierasbloggaaja

#hyvätyöpaikka

 

 

Näinä digitalisaation aikoina on tärkeää pohtia, millainen on hyvä työpaikka. Yritykset mahdollistavat etätöiden tekemisen ja työyhteisöistä tulee tehokkaasti digitaalisissa ympäristöissä toimivia. Esimiestyö on kuitenkin mitä suurimmassa määrin arjessa johtamista ja tukemista sekä läsnäoloa, joihin digitaalinen työ ja virtuaalisesti toimivat työyhteisöt asettavat uudenlaisia haasteita. Miten esimerkiksi huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta, jos heitä ei näe työpäivien aikana eikä kuulumisia ei ole mahdollista kysyä?

Meillä Sinisessä Meteoriitissa digitaaliseen työhön liittyvät toimintatavat ovat jo konkretiaa. Olemme siirtyneet monitilatoimistoon, flexworkiin kuten me sitä kutsumme, mikä tarkoittaa että omien työpisteiden sijaan työskentelyyn valitaan kulloinkin sopiva tila. Töitä on tämän johdosta mahdollista tehdä myös etänä. Työyhteisö toimii luontevasti sähköisissä kanavissa: Lyncissä, Yammerissa, intranetissä ja SharePointin työtiloissa. Osaksi tästä syystä pohdimme parhaillaan työyhteisön ja toimintatapojen kehittämistä. Haluamme kirkastaa tekemistämme yhdessä henkilöstömme kanssa neljällä eri osa-alueella: visio & strategia, esimiestyö & työssäjaksaminen, työnohjaus & allokointi sekä kompetenssikehitys.

Itse halusin päästä pohtimaan hyvän työpaikan rakentumista myös työyhteisöni ulkopuolella. Hakeuduin opiskelemaan Johtamisen erikoisammattitutkintoa, jossa voin sparrata asiantuntijoiden ja toisista esimiehistä koostuvan verkoston avulla oman esimiesarkeni aiheita. Esimiesvalmennus avaa arkeen mahdollisuuden tuulettaa aivojaan. Se antaa tilaa uusille ajatuksille ja ideoille. Esimiestyössä kun tuntee toisinaan uppoutuvansa syvälle operatiivisiin arjen taskeihin, jolloin lentokorkeuden nostaminen on omin voimin hankalaa. Odotin koulutuksen tuovan apua helikopteriperspektiiviin – ja niin se tekikin.

Millainen on meidän mielestämme hyvä työpaikka

Meillä on kehitystyö vielä kesken, mutta hyvän työpaikan elementit alkavat jo hahmottua. Olemme tyytyväisiä tekemiimme kehitysaluevalintoihin, sillä niihin tehtävien muutosten avulla uskomme saavamme työpaikastamme entistäkin paremman.

Strategian on oltava riittävän selkeä koko henkilöstölle, jotta yhdessä tavoiteltava visio on mahdollisimman konkreettinen ja innostaa arjessa. Päivittäisten tekemisten ja esimerkiksi kompetenssikehityksen kytkeminen strategiaan ja sitä kautta yhteiseen päämääräämme auttaa meitä valinnoissamme.

Esimiestyötä varten tehdään raamit siitä, millaisia asioita työntekijät voivat odottaa esimiestyössä toteutuvan. Pidetään esimerkiksi kiinni kuukausittaisista kasvokkain käytävistä 121-keskusteluista, joissa annetaan palautetta puolin ja toisin. Työssäjaksaminen on asiantuntijatyötä tekevien yhteinen asia, työpäiviä kun on vaikea pitää 7,5 tunnin mittaisina. Pidämme huolta toisistamme ja varmistamme, että meille tärkeä arvo, yhdessä tekeminen, toteutuu arjessa. Sitä kautta työyhteisön jäsenet oppivat tuntemaan toisensa ja oppivat myös luottamaan muiden apuun. On kaiken kaikkiaan helpompaa, kun tietää muiden olevan tarvittaessa tukena eikä työ ole pelkkää yksin puurtamista. Tärkeää on, että raskaimmankin työputken keskellä helähtää nauru ja että meitä meteoriittilaisia yhdistävä huono huumori kukkii.

Työnohjaus ja töiden allokointi on haastava kokonaisuus. Miten varmistetaan selkeä työnohjaus ja tasapainoinen töiden jakautuminen asiantuntijoiden kesken? Tähän on yhdessä ideoimalla löytymässä ratkaisuja. Meille kaikille on tärkeää säilyttää tehtävissä ja töiden määrässä jonkinlainen hallinnantunne. Tiimimallit ja yhteinen kuorman jakaminen korostuvat tälläkin osa-alueella.

Kompetenssikehitys on asiantuntijatyössä avainasemassa. Konkreettiset uudistukset ovat vielä päättämättä, mutta nyt jo meillä jaetaan tietoa aktiivisesti Yammerissa, pidetään yhteisiä tiedonjakotilaisuuksia ja erilaisia sisäisiä koulutuksia. Ulkopuoliset koulutukset valitaan strategiaan pohjautuen. Vuosittaisilla kehityskeskusteluilla haetaan määrämuotoista tapaa käydä läpi omaa kehittymistä ja toimenkuvan mielekkyyttä.

Löydä balanssi – ole sekä armoton että armollinen itsellesi

MySQL:n huippujohtaja Mårten Mickos kiteytti loistavasti taannoisessa Helsingin Sanomien artikkelissa, että aamulla pitää vaatia itseltään paljon. Illalla taasen pitää myöntää päivällä tekemänsä virheet ja heikkoutensa. Näin hyväksyy itsensä ja on mahdollista nukkua hyvät yöunet. Olen tästä täysin samaa mieltä. Sillä tavoin on itsensä paras sparraaja, mutta myös haasteiden keskellä itselle armollinen. Sillä tavoin sekä johtajana että työntekijänä jaksaa ja kehittyy. Näin toimien on myös osa elinvoimaista työyhteisöä.

Jatketaan keskustelua Twitterissä: @nanaun ja #hyvätyöpaikka

 

 

                      

 

 

 

 

Anna Nurkse

yksikön johtaja, Sininen Meteoriitti
Muutoksen ammattilaiset -vierasbloggaaja

LinkedIn    Twitter    Blogi

Tietotyö, työyhteisöviestintä, sähköinen asiointi, liiketoiminnan digitalisointi, niistä on Anna Nurksen 20-vuotinen työkokemus tehty. Siirtyminen asiantuntijan roolista tulosvastuulliseksi henkilöesimieheksi siirsi katseen pallosta vahvemmin koko pelikenttään. Millaisella joukkueella pallo siirtyy varmimmin maaliin? Millaisia pelikuvioita matkalla tarvitaan? Aina täytyy muistaa myös käänteentekevän yllätysfaktorin mahdollisuus. Anna on toiminut projektijohtajana, konsulttina, järjestelmäasiantuntijana ja kehityspäällikkönä erilaisissa organisaatioissa tehtäväalueinaan monenlaiset digitaaliset palvelut, ICT-alustojen integrointi liiketoimintaan, ja markkinointiviestintä.

 

#hyvätyöpaikka