Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

12.2.2015 Maria Mäenpää

Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa työura näyttää kivikkoiselta

 

 

Työministeri Lauri Ihalainen vetosi Kauppalehden artikkelissa (9.2.2015) kaikkiin suomalaisiin. ”Liian kapea koulutus haittaa työllistymistä. - - Mitä vähäisempi yleissivistävä pohjakoulutus, peruskoulutus ja ammattikoulutus on, sitä haavoittuvampi ihminen on työmarkkinoilla, ja sitä katkonaisemmat ja lyhyemmät työhistoriat ovat.”

”Koulutuksella on niin suuri merkitys, että kaikilla työssä käyvillä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus saada vähintään toisen asteen koulutus ja tutkinto”, Ihalainen toteaa.

Vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa on kuitenkin 1 428 220 henkeä eli 31,5 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (Tilastokeskus, koulutustilastot 2013). Tällä hetkellä työikäisiä on Suomessa lähes 3,5 miljoonaa (Tilastokeskus 2013), joten varovaisella olettamalla heistä reilu miljoona on vailla tutkintoa. 

Vetoammekin niin työnantajiin kuin työntekijöihinkin, työttömiin ja työssä oleviin – kouluttautukaa! Olit sitten minkä ikäinen tahansa, mistä koulutustaustasta ja millä alalla tahansa, opiskelemalla teet palveluksen itsellesi, työnantajallesi ja työmarkkinatilanteelle.

Koulutus parantaa työllistymistä

”Takaraivossaan kaikki työnhakijat kyllä ymmärtävät, että työmarkkinoilla arvostetaan koulutusta”, kertoo ammatinvalintapsykologina toiminut Moira Jaakola Uudenmaan TE-toimistosta. ”Työllistymisen kannalta on todella tärkeää, että on vähintään peruskoulun jälkeinen toisen asteen tutkinto. Käytännössä tämä tarkoittaa ammatillista tutkintoa, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkintoa. Yo-tutkinnonkin jälkeen on tärkeää opiskella jokin ammatillinen tutkinto.”

Jaakolan mukaan työhaussa ovat monesti heikoilla ne, jotka ovat päätyneet suoraan koulun penkiltä töihin. ”Vaikka työura olisi pitkäkin, kun irtisanominen tulee, työllistymistä lähdetään rakentamaan miettimällä sopivaa tutkintoa.”

Myös tutkimukset paljastavat selkeästi, että kouluttautuminen kannattaa, jos haluaa pitää työpaikastaan kiinni koko työiän. Koulutusaste nimittäin vaikuttaa merkittävästi työllistymiseen.

Esimerkiksi korkeakoulutettu alle 30-vuotias työtön työllistyy 50 prosentin todennäköisyydellä, keskiasteen opinnot suorittanut lähes 40 % todennäköisyydellä ja peruskoulun käynyt 17 % todennäköisyydellä. Eri koulutustaustojen työllistymisprosentit lähenevät toisiaan vasta n. 40 ikävuoden tienoilla, mutta koulutus parantaa mahdollisuutta työllistyä vielä 60-vuotiaaksi saakka. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2013)

Työnantaja arvostaa koulutusta

Jaakolan mukaan on selvästi nähtävissä, että työnantajat arvostavat koulutusta työnhakutilanteessa.
”Moniin paikkoihin tulee satojakin hakemuksia. Silloin karsintaa on tehtävä papereiden perustella, ja koulutus on selkeä kriteeri. Vaikka olisi pitkäänkin tehnyt omaa työtään tiukalla asiantuntijuudella, oma osaaminen on helpompi todentaa, kun siitä on jokin koulutus.”

Eikä koulutuksesta ole hyötyä ainoastaan työnhakutilanteessa. Se myös ehkäisee irtisanomisia. Nykyiselle työnantajalle halu kouluttautua osoittaa, että olet kiinnostunut ja pystyt päivittämään osaamistasi eli olet mukautumiskykyinen, oppiva työntekijä.  Koulutus suojaa siis työmarkkinoilla monella tavoin.

Tutkinto pidentää työuraa

Niillä, joilla on vähintään toisen asteen koulutus, on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun käyneillä (Kauppalehti 10.2.2015). Suomen Kuvalehden artikkeli (30.1.2015) romuttaakin juurtuneen käsityksen siitä, että pitkä opiskelu lyhentäisi työuraa. Korkeakoulutetut ja ammattitutkinnon suorittaneet nimittäin pääsevät työelämään peruskoulun käyneitä aikaisemmin. Lisäksi koulutetut pysyvät työelämässä pidempään ja heillä on vähemmän työttömyysjaksoja.

Anne Niemi-Hakala pohtii bloggauksessan, miksi työelämässä arvostetaan kouluttautumista. "Työelämän muutosvauhti vain kiihtyy. Uudelleen työllistyminen on vaikeaa, vaikka olisi tehnyt pitkän ja uskollisen uran saman työnantajan palveluksessa, jos ei ole tutkintoa tai koulutusta todisteena osaamisesta."

Nykyiselle työnantajalle onnistuminen työn ohessa opiskelussa osoittaa myös organisointikykyä ja taitoja johtaa oman ajan johtamiseen.

Aikuinen täydentää koulutushistoriaansa työn ohessa

Työssään Jaakola näkee, kuinka moni pidempään työtä tehnyt ei mielellään haluaisi palata koulun penkille. ”He monesti toivovat esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tai muuta tapaa opiskella työn ohessa. Se olisikin monelle hyvä.”

”Haluaisin rohkaista myös työnantajia oppisopimuskoulutukseen. Siinä kasvaa sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia”, Jaakola sanoo.

Aikuiselle työn ohessa opiskelu onkin kannattavin tapa hankkia koulutusta. Täydennyskoulutukset ja työn oheen suunnittelut kurssit ja tutkinnot ovat kevyt tapa päivittää osaamista koko työuran ajan.

”Työnhakutilanteessa työnantajat arvostavat, jos voi näyttää, että on kouluttautunut koko työuran ajan. Työnhakija, joka on opiskellut viimeksi 20 vuotta sitten, ei vaikuta yhtä pätevältä kuin sellainen, joka pitää osaamisestaan huolta ja päivittää tietojaan tasaisesti”, Jaakola sanoo.  

 

 

 

 

 

 

Maria Mäenpää

viestintäsuunnittelija
Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Maria etsii ja jakaa tarinoita vaikuttavista oppimiskokemuksista ja liiketoimintaa muuttaneista kehittymistarinoista. Hän kirjoittaa aikuiskoulutuksen hyödyistä ihmisille ja organisaatioille, osaamisen merkityksestä työelämässä sekä koulutuksen motivoivasta voimasta. Maria hykertelee, kun asiat kerrotaan niin kuin ne ovat – selkeästi, suoraan ja asiakkaan ymmärtämällä kielellä.

 

Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa työura näyttää kivikkoiselta