Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

11.11.2015 Maria Mäenpää

Menestys ei ole sattumaa – ihmiset tekevät menestyksen

 

 

Kirjailija Mark Twain väitti, että menestys on sattumaa. Me emme usko siihen. Uskomme, että menestys on tulos sitoutuneesta henkilöstöstä ja paremmasta asiakasarvosta. Siksi kutsuimme ihmistyön asiantuntijoita, HR-ammattilaisia ja liiketoimintajohtoa, aamiaisseminaariimme 4.11.2015 kuulemaan, miten menestystä otetaan niskasta kiinni.

Puhujamme Enfon henkilöstöjohtaja Maria Lundell, Vincitin HR-johtaja Johanna Pystynen sekä Markkinointi-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits sekä kehittämispäälliköt Irmeli Kalliosalmi ja Kirsi Hanhisalo jakoivat näkemyksensä siitä, miten menestys ei jää sattuman käsiin.

Enfo tekee tulosta ihmiskeskeisyyden kautta

Vaikka asiakkaat tekevät yrityksen menestyksen tuomalla rahan sisään, kuka saa aikaan sen, että näin käy? Enfon palkitun henkilöstöjohtaja Maria Lundellin mukaan mikään ei ole tärkeämpää kuin henkilöstö. Jos pidetään hyvää huolta ihmisistä, se poikii hyvää työtä myös asiakasrajapintaan.

HR-työssä tarvitaan rohkeutta ja vastuunottoa

Hyvä johtaja ja esimies on tavallaan kuten HR-johtaja. ”Kun toimitaan ihmisyyden maailmassa, kuinka relevanttia on erottaa HR-johtamista muusta johtamisesta?” Lundell kyseenalaistaa.

Organisaatioissa toimiville HR-asiantuntijoille hän vinkkaa rohkeutta. ”HR:n rooli ei koskaan nouse sen ansaitsemalle paikalle, jos emme rohkeasti ota paikkaamme. Valta otetaan, ei anneta.”  

Digimaailma kasvattaa muuntautumiskykyisiä osaajia

Puheenvuorossaan Lundell lähestyi ihmisten johtamista digitaalisuuden näkökulmasta. Miten se on muuttanut mm. HR-työtä, kyvykkyyksien ja osaamisen johtamista ja mittaamista.

Digitalisaation myötä muuttuvassa maailmassa on Lundellin mukaan tärkeintä kasvattaa ihmisiä, jotka pystyvät muuntumaan. Enfossa henkilöstön ydinosaamisia ovat asiakassuuntautuneisuus, muutosvalmius ja asiantuntijuus.

Mittaaminen tekee onnistumiset näkyviksi

Enfo mittaa onnistumista monella tapaa. Mittaamisella on kannustava vaikutus: se tekee näkyväksi onnistumisia, joita tehokkuutta vaativa työ edellyttää. Enfon neljä tärkeintä mittauskohdetta ovat henkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväisyys, vertailtavuus toimialaan ja uskottavuus.

Enfo on palkittu lukuisilla tunnustuksilla. ”Niistä saamme voimaa sisäisesti: tiedämme, että olemme alan parhaimmistoa. Uskon, että jokaisen täytyy voida loistaa työssään, roolista riippumatta”, Lundell sanoo.

Enfo on saanut tunnustusta mm. Suomen parhaasta Help Deskistä, ja yrityksen henkilöstöä on palkittu Suomen parhaana Help Deskin esimiehenä, Vuoden asiakaspalvelijana, Vuoden parhaana Service Desk -asiantuntijana ja Lundell itse Vuoden henkilöstöjohtajana 2012. Enfo on myös saanut tunnustuksen Universumin työnantajamielikuvatutkimuksessa.

Great Place to Work -tutkimuksella mitataan puolestaan esimiestyön ja johtamisen onnistumista. ”Lisäksi saamme tästä vertailuarvoa muihin yrityksiin Suomessa ja maailmalla”, Lundell sanoo. ”Tärkein kysymys esimiestyöstä on se, arvostaako esimies tiimiläisiään yksilöinä, ei vain työntekijöinä. Se on osoitus inhimillisyydestä.”

Sisäinen motivaatio ja unelmat valaisevat Vincitin arjen

Vincitin HR-johtaja Johanna Pystynen uskoo, että merkityksellisyyden tekee menestyksen. ”Ihmisiä ei voi motivoida ulkoa päin. Kaikki on kiinni jokaisen omasta sisäisestä motivaatiosta. HR, esimies tai kukaan mukaan ei voi sitä toisen puolesta tehdä, mutta siinä voi auttaa”, Pystynen tiivistää. ”Jos sisäistä motivaatiota omaan työhön ei ole, millään muulla ei oikeastaan ole merkitystä.”

Pystysen mukaan motivaation linkittyy usein unelmiin. Unelmointi tosin on hänen mielestään täysin vaiennettu suomalaisesta työelämästä. ”Työssä pitäisi puhua paljon enemmän siitä, mistä ihmiset haaveilevat ja miten unelmia voisi viedä eteenpäin arjen työssä.”

Uskomukset estävät menestystä

Euroopan parhaaksikin työpaikaksi valittu Vincit käy kertomassa omista toimintatavoistaan useilla eri foorumeilla. Pystysen mukaan ideat koetaan kiehtoviksi, mutta kun pitäisi miettiä, mitä niistä voi soveltaa omaan organisaatioon, mutina täyttää yleensä huoneen. ”Eivät nuo meillä toimisi, koska olemme liian iso, liian vanha, liian kankea, liian monikansallinen, julkishallintoa tai liian muutosvastarintaisia.”

Pystynen kehottaa ottamaan etäisyyttä omiin uskomuksiin. ”Kaikki kehitys lähtee siitä, että tunnistaa omat uskomuksena ja tekee niille jotain. Katso ulkopuolelta ja etsi mahdollisuudet muuttaa tekemistä ja luoda uusia malleja.”

Asiakasohjautuva organisaatio – mitä se on käytännössä?

Menestyneessä organisaatiossa asiakas on mukana arjessa – sekä fyysisesti että koko henkilöstön mielissä. Markkinointi-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits katsoi menestystä asiakasohjautuvan organisaation näkökulmasta. Hän esitti kuuden kohdan listan, mitä asiakasohjautuvuus tarkoittaa arjessa.

  1. Tärkeät asiat ovat luonteva osa organisaation toimintaa, eivät erillisiä kampanjoita. Yksi tärkeimmistä on tarjonta, jonka eteen tehdään jatkuvasti työtä kysynnän ja kannattavuuden näkökulmasta.
  2. Koko organisaatiossa on vahva liidikulttuuri. Aktiivinen liidikulttuuri tarkoittaa hyvää asiakaspalvelua – ei sen ihmeellisempää. Olipa asiakkaan yhteydenotto millainen tahansa, se osoittaa halua tehdä yhteistyötä.
  3. Asiakastyö perustuu moniosaajuuteen. Moniosaaja taipuu asiakastarpeisiin ajasta toiseen ja muuntuu toimintaympäristön muuttuessa.
  4. Tiimit tunnistavat yhteisen asiakkaan. Yhteistyö paranee ja siilojen raja-aidat hälvenevät, kun jokaiselle keskustelulle löytyy yksi yhteinen nimittäjä – asiakas.
  5. Palaverit on rakennettu asiakasta varten. Jos asiakas on liian harvoin arjessa läsnä, tullaan tehneeksi liian paljon oletuksia siitä, mitä asiakas haluaa. Mittaa, monessako sisäisessä palaverissa asiakas on läsnä joko fyysisesti tai niin että agendalla asiakastarpeet käsitellään ensimmäisenä? Palaveri paljastaa organisaatiokulttuuristanne paljon.
  6. Asiakasdialogia kehitetään jatkuvasti. Perinteinen yhteistyömalli laajennetaan kumppanuuskeskusteluihin, joissa paikalla on asiakkaan ja palveluntarjoajan organisaatiosta johtoa ja ihmisiä kaikista yhteistyön eri vaiheista. Tavoitteena ei ole myydä tai ostaa vaan oppia ymmärtämään toisen liiketoimintaa ja syventää suhdetta.

HR-koulutusten suosio kasvaa

Markkinointi-instituutti on tarjonnut HR-koulutuksia yli kymmenen vuoden ajan, mutta viimeisen parin vuoden aikana HR-koulutusten suosio on ollut selvässä kasvussa. Mistä se johtuu? Irmeli Kalliosalmi ja Kirsi Hanhisalo, Markkinointi-instituutin HR- ja esimieskoulutuksista vastaavat kehittämispäälliköt, esittivät neljä teesiä HR-koulutusten suosion syyksi.

  1. ”Jos henkilöstö ei voi hyvin, eivät asiakkaatkaan voi hyvin.” Sanatarkasti näin toteaa Matti Alahuhta Johtajuus-teoksessaan. HR parantaa henkilöstön työtä ja sitä kautta asiakkaiden tyytyväisyyttä. Suurimmasta investoinnista täytyy pitää huolta, ja se on HR-ammattilaisten tehtävä yhdessä johdon kanssa.
  2. Jokainen on oman elämänsä sankari. Yksilön vastuu omasta urasta, brändistä, asiantuntijuudesta ja työmarkkina-arvosta on kasvussa – mikä näkyy myös HR-asiantuntijoiden halussa kehittää omaa itseään. Kun oma osaaminen on kunnossa, on HR-ammattilainen valmis astumaan kohti yhteisöllistä kehittämistä.
  3. Johto on delegoinut ikävät hommansa HR:lle. Jos tilanne on näin, HR:n kannattaa varmistaa, että oma osaaminen riittää siihen. Parhaimmillaan henkilöstöstä huolehtivat johto ja HR yhdessä. Ammattitaitoinen HR tekee tuloksellista työtä, jonka johto kokee arvokkaaksi. Yhteinen strateginen tavoite saavutetaan kun huolehditaan henkilöstön kokonaishyvinvoinnista – yhdessä.
  4. Markkinointi-instituutin HR-koulutukset puhuttelevat HR-ammattilaisia. Tarjolla on kokonainen koulutuspolku HR-uran eri vaiheisiin: Henkilöstöassistentin tutkinto, Henkilöstöpäällikön tutkinto, Henkilöstöjohtajan tutkinto sekä pian ensimmäistä kertaa alkava Talous- ja henkilöstöhallinnon erikoisammattitutkinto. Ytimessä on aina yksilöllinen kehitys ja kestävä oppiminen, jotka edistävät omaa uraa ja kehittävät sekä omaa työtä että organisaation toimintatapoja

Artikkeli perustuu Markkinointi-instituutin 4.11.2015 järjestämän Menestys on sattumaa. Eikä ole! -aamiaisseminaarin puheenvuoroihin.

 

***

Haluatko jatkossa saada Markkinointi-instituutin uutiskirjeen? Liittymällä tilaajaksi saat tuoreimmat tiedot ajankohtaisista koulutuksista, kampanjoista ja työelämän kiinnostavista ilmiöistä.

 

 

 

 

 

Maria Mäenpää

viestintäsuunnittelija
Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Maria etsii ja jakaa tarinoita vaikuttavista oppimiskokemuksista ja liiketoimintaa muuttaneista kehittymistarinoista. Hän kirjoittaa aikuiskoulutuksen hyödyistä ihmisille ja organisaatioille, osaamisen merkityksestä työelämässä sekä koulutuksen motivoivasta voimasta. Maria hykertelee, kun asiat kerrotaan niin kuin ne ovat – selkeästi, suoraan ja asiakkaan ymmärtämällä kielellä.

 

 

 

Menestys ei ole sattumaa – ihmiset tekevät menestyksen