Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

15.9.2015 Leena Ruopsa

Millä perusteella johdon työpaikat jaetaan?

 

 

Eräs ICT-alan johtaja kuvasi 2000-luvun hurjina kasvuvuosina omaa organisaatiotaan seuraavasti. Heidän yhtiössään onnistujat nostetaan säännönmukaisesti paremmalle paikalle sitä myöten, kun he menestyvät sen hetkisessä tehtävässään. Yhtiö menestyy, väkeä tulee lisää eikä kukaan lähde niin hyvästä firmasta pois, johtaja totesi. Puhuessaan hän samalla tempaisi tussin ja piirsi fläppitaululle kuvan heidän organisaationsa rakentumisesta. Kuva näytti, miten onnistujat nousevat hierakiahississä ylöspäin, siirtyvät onnistumisen myötä seuraaviin kerroksiin. Näin jatkuu kunnes tule hierarkian taso ja tehtävä, jossa uralla edennyt epäonnistuu. Johtajan tarinointi päättyi toteamukseen, että näille paikoille nämä entiset onnistujat jämähtävät. Naureskellen hän totesi, että pitkässä juoksussa heidän koko organisaationsa yläpää miehittyy epäonnistujilla.

Kertomani tarina oli kuvaus siitä, miten vahvassa kasvussa ollut, sittemmin alamäkeen joutunut ICT-alan yhtiö rakentui. Tarina on tarina, ja sitä on helppo sellaisenaan vähätellä. Tarinoiden todenmukaisuutta voi kuitenkin arvioida sen todentuntuisuudella. Vaikka tarinan johtajan piirtämä kuva ei kuvaisikaan koko todellisuutta, voisiko se joltakin osin kuitenkin olla totta?

Tarkoituksenani ei ole kirjoituksellani vähätellä esimiestyössä toimivia. Olen tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä erilaisissa johtamisvalmennuksissa fiksujen ja osaavien johtamisen ammattilaisten kanssa. Johtamisen ja esimiestyön työnohjausta tehdessäni tunnistan sen, miten organisaatioiden ja niiden toimintaympäristöjen monimutkaisuus asettavat esimiestyötä tekevät miltei mahdottoman eteen.

Epävarmuus nostaa puolustuskannan

Toisaalta tiedostan sen, mikä tarinassa on totta. Meillä ihmisillä on taipumus turvata omaa paikkaamme organisaatiossa. Kysymys on psykologisesta tarpeesta tuntea turvallisuutta. Tarve korostuu epävarmuuden kasvaessa toimintaympäristössä tai organisaatiossa tai molemmissa samanaikaisesti. Viimeiset vuodet ovat olleet omiaan lisäämään organisaatioissa koettua epävarmuutta.

Organisaatioita ja johtamista tutkivat Michael Hogg & Dominic Abrams ovat todentaneet, miten toimintaympäristön lisääntyvä epävarmuus vaikuttaa yksilön käsitykseen omasta itsestään ja omasta identiteetistään. Lisääntynyt epävarmuus saa meidät asettumaan puolustuskannalle. Puolustustaistelussa aseina ovat eristäytyminen saman mielisten joukkoon sekä toisten leimaaminen osaamattomiksi, kykenemättömiksi ja ehkä jopa tarpeettomiksi. Näiden aseiden käyttö on aina vaarallista ja aiheuttaa paljon pahaa.

Johtamisen työssä tämä puolustustaistoon käyminen on erityisen vaarallista. Kysymys on ensinnäkin johtamisen perustehtävän vaarantumisesta. Kysymys on myös vallasta ja vallan käytön mahdollisuudesta. Vuorovaikutuksesta siirrytään yksisuuntaiseen viestintään, määräyksiin, ohjeisiin ja kontrolliin.

Hyvä johtaja osaa muuttaa mieltään

Organisaatioita ja johtamista vuosikymmeniä tutkinut Unto Pirnes on todennut hyvän johtajan keskeiseksi ominaisuudeksi kyvyn muuttaa mielipidettään. Mielipiteen muuttaminen edellyttää kuitenkin kykyä hallita laajasti erilaisia tietoalueita. Tiedollisen osaamisen lisäksi mielipiteen muuttaminen edellyttää kykyä hankkia informaatiota, tuottaa sitä yhdessä toisten kanssa ja löytää uusia ratkaisuja.

Johtaminen on ammatillinen rooli, jossa tämä kyky on koetuksella. Sen vuoksi johtamistyötä tekevän on pidettävä erityistä huolta ammatillisesta kyvykkyydestään, arvioitava omaa osaamistaan kriittisesti sekä syvennettävä johtamisen ammatillista osaamistaan päämäärätietoisesti ja tavoitteellisesti.

Johtamisen ammattitaito ei ole peritty ominaisuus. Viisaus ei laskeudu viittana päällemme, kun otamme johtamistyön vastaan. Hyvä tyyppi ei automaattisesti ole hyvä esimies. Johtaminen on ammatti, johon on hankittava osaaminen ja jossa onnistuminen edellyttää jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä.

 

***

Haluatko jatkossa saada Markkinointi-instituutin uutiskirjeen? Liittymällä tilaajaksi saat tuoreimmat tiedot ajankohtaisista koulutuksista, kampanjoista ja työelämän kiinnostavista ilmiöistä.

 

 

 

 

 

 

 

Leena Ruopsa

kehittämispäällikkö, johtamisen koulutukset, Markkinointi-instituutti

LinkedIn   Twitter

Leena on vakuuttunut siitä, että hyvin johdetut ihmiset ja organisaatiot omaavat korkean suorituskyvyn. Hyvä johtaminen on kuitenkin vaativa laji, jossa onnistuminen ei ole sattumaa. Onnistuminen edellyttää panostusta ammattitaidon hankkimiseen ja sen jatkuvaan syventämiseen. Leena tuntee työniloa, kun saa tukea johtamisen ja esimiestyön tekijöitä heidän kehittäessään omaa ammatillista osaamistaan  erilaisissa johtamisvalmennuksissa ja työnohjauksissa. Toinen ilonaihe on organisaatiomuutosta ja johtamista käsittelevän väitöskirjan viimeistely. Työn tavoitteena on saada kuuluviin ne äänet, jotka muutosten pyörteissä ovat hukkuneet.

 

Millä perusteella johdon työpaikat jaetaan?