Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

27.4.2015 Mauri Halonen

Näyttötutkinnon arviointia on aika uudistaa

 

 

Sain erään näyttötutkinto-opiskelijamme työnantajan edustajalta työpaikka-arvioinnit opiskelijan osaamisesta ja kehittymisestä työssään. Arviointi oli niukkuudessaan karua luettavaa. Esimies oli kuitannut kaikki tutkinnon osat nopeasti arvioinnilla ”OK”.

Tärkeimmän arvion osaamisen kehittymisestä tekee työnantaja

Näyttötutkinnon suorittajan kehittymistä arvioidaan siten, että hän näyttää osaamisensa aidoissa työtilanteissa eli omalla työpaikallaan. Osaamista arvioivat työpaikalta valitut arvioijat, jotka yleensä ovat kollegoita tai esimiehiä. Arvioijan tekemä subjektiivinen arviointi työntekijänsä tai kollegansa osaamisen kehittymisestä on tärkein tutkinnon suorittamiseen vaikuttava arviointi. Arviointi perustuu siihen, millaista osaamista kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimuksissa edellytetään opiskelijalta.

Idea on ihanteellisessa työelämässä mitä mainioin: kokenut, työhönsä, omaan ammattitaitoonsa ja sen kehittämiseen panostava työpaikka-arvioija on mitä parhain henkilö tukemaan opiskelijaa tämän kehittymisessä ja arvioimaan osaamista.

Miksi esimerkkitapaukseni työpaikka-arvioija ei sitten panostanut arviointiin?

Valitettavasti todellinen työelämä ei saavuta ihannemaailmaa. Monesti tutkinnon suorittaja on työpaikkansa ainut alan substanssiosaaja eikä kukaan muu työpaikalla – edes esimies – osaa luotettavasti arvioida hänen osaamistaan. Oman kokemukseni mukaan turhan usein työpaikka-arvioija tarkastelee lähinnä opiskelijan nykyosaamista eikä pysty ottamaan kantaa siihen, miten sitä aktiivisesti kehitettäisiin.

Esimerkkitapauksessa arvioija ei esimiesasemastaan huolimatta osannut arvioida osaamista. Silloin ei auta, vaikka arvioija on perehdytetty omaan rooliinsa ja hänelle on kerrottu, kuinka tärkeää opiskelijan kehittymisen kannalta on, että hän saa työpaikalta palautetta osaamisestaan. Esimerkkitapauksessakin arvioija oli myös tietoinen siitä, että hänen arvionsa on tärkein yksittäinen dokumentti tutkinnon suorittajan osaamista arvioitaessa ja muut arvioinnit vain täydentävät tätä.

Oppilaitokselta vertailukelpoinen arviointi, työpaikalta työelämän arviointi

Onko näyttötutkintojärjestelmään sisältyvä osaamisen arviointi tehty ihannemaailmaan, joka ei koskaan kohtaa todellisuutta? Väistämättä valtava variaatio työpaikka-arvioinneissa vääristää näyttötutkinnon suorittaneiden vertailtavuutta. Arviointi ei ole luotettavaa eikä tasavertaista.

Ehdotankin, että osa näyttötutkinnon arvioinnista palautettaisiin koulutusta järjestävälle oppilaitokselle. Oppilaitoksessa arvioitaisiin tutkinnon ja osaamisen näkökulmasta olennaisimmat asiat erilaisilla standardisoiduilla arviointimenetelmillä, kuten vanhanaikaisilta kuulostavilla tenteillä tai kokeilla. Termit jo itsessään saavat opiskelijoiden niskakarvat pystyyn, sillä tenttitilaisuuksiin valmistautuminen edellyttää työtä. Mutta osaamisen kehittäminen vaatii aina työtä ja joskus tuskaakin. Urheilutermein kiteytettynä ”No pain, no gain”.

Koska todellisen työelämän rooli näyttötutkinnoissa on olennainen, työpaikan osuutena olisi kehittämishanke, jossa tutkinnon suorittaja yhdistää osaamisensa eri osa-alueita ja osoittaa hallitsevansa omaan erikoisosaamiseensa liittyviä kokonaisuuksia. Aihe kehittämishankkeeseen valitaan omasta työstä. Työpaikka-arvioija tarkastelisi kehittämishanketta, ja sen arvioinnissa voitaisiin keskittyä siihen, miten osallistuja soveltaa ammattiosaamistaan aitoon työn kehittämiseen.

Työpaikka-arvioinnin uudistaminen voisi olla ensiaskel koko näyttötutkintojärjestelmän uudistamiseen nykyosaamisen ”näyttämisestä” siihen, että keskitytään aktiiviseen osaamisen kehittämiseen.

Arvioinnin uudistamisella entistä arvostetumpi tutkinto

Kaikkien tutkintojen arvostus perustuu yleensä siihen, kuinka hyvin ne vastaavat työelämän tarpeisiin, sekä siihen, miten haastavana tutkinnon suorittaminen koetaan. Osallistujalle on tärkeää voida olla aidosti ylpeä oman suorituksen loppuun saattamisesta ja voida urallaan tukeutua arvostettuun todistukseen osaamisesta.

Tällaisia tunnustettuja tutkintoja ovat muun muassa talouden KLT, kiinteistönvälitysalan LKV ja tilintarkastajien KHT. Näille tutkinnoille on tyypillistä arvioinnin tasavertaisuus sekä tunnustettu korkea laatu.                         

Voisiko näyttötutkinnon arvioinnin uudistaminen olla askel kohti entistä arvostetumpia tutkintoja?

 

Lue myös:

 

 

 

 

 

Mauri Halonen

aluejohtaja, Oulu, Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Voiko monimutkaista ja alati muuttuvaa maailmaa ymmärtää niin, että siellä voisi toimia rationaalisesti? Mauri Halonen, Markkinointi-instituutin Oulun yksikön aluejohtaja, katsoo maailmaa ja sen muutosta kansantaloustieteilijän yksinkertaistavasta näkökulmasta. Hänen intohimonaan ovat liiketalouden prosessien yksinkertaistaminen, selkeyttäminen ja tehostaminen sekä ihmisten toiminta työyhteisöissä.

 

Näyttötutkinnon arviointia on aika uudistaa