Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

18.4.2016 Leena Ruopsa

Olen yrittänyt tehdä parhaani. Vihannut olen salassa.

 

 

Keskustelin taannoin kollegani kanssa siitä, mikä aiheuttaa suurimmat ongelmat työyhteisössä. Tulimme siihen tulokseen, että huonon itsetunnon omaavat ovat usein miten ongelmien alkulähteitä. Hyrisin tyytyväisyyttä. Olimmehan löytäneet syyllisten joukon. Muutama päivä keskustelun jälkeen mieleeni palautui kirjailija, lääkäri Helinä Siikalan ystävättärestään vuosia sitten kirjoittama tarina:

Ikäni olen yrittänyt maanitella, tehdä parhaani, ansaita sillä palkinnon tai muun suosionosoituksen, kiitokset hyvästä yrittämisestä. Olen koettanut elää loukkaamatta ketään. Vihannut olen, mutta salassa, en päin naamaa niin että roiskuu. Sitä paitsi enhän olisi voinut, koska minussa itsessäni kuitenkin on pohjimmiltaan vika, syy mikä lie. Minulla on ollut helvetinmoinen urakka selvitä elämästä ja sen ainaisista vaatimuksista. Selvitä opiskelusta työelämään. Olen yrittänyt selvitä tästä kaikesta kunnialla, pärjätä perkele.

Yllä olevasta kerronnasta välittyy selviämisen pakko ja syyllisyys. Tunteet, jotka me kaikki tunnistamme osaksi nykyajan työelämää. On pärjättävä paremmin. On tehtävä enemmän. Meillä on koko Suomi pelastettavana. Hyvän itsetunnon omaava:

  • tunnistaa kuitenkin oman kyvykkyytensä ja omat rajansa
  • osaa sanoa tarpeen mukaan ei
  • osaa ottaa vastaan palautetta ja arvioida sitä suhteessa itseensä
  • osaa asemoida itsensä itselleen merkittävällä tavalla ja
  • kykenee vastustamaan tarpeen mukaan häneen kohdistuvia asemointeja.

Huonon itsetunnon omaava ei tunne rajojaan. Hän ei kykene arvioimaan saamaansa palautetta suhteessa itseensä realistisesti. Negatiivinen sanavalinta tai äänensävy saa hänet alamaihin. Pienet asiat saavat suhteettoman merkityksen.

Ja häntä me kollegani kanssa pidimme syypäänä. Ihmistä, joka huonon itsetuntonsa vuoksi yrittää tehdä asiat aina vain paremmin. Ihmistä, joka pyrkii seuraamaan sääntöjä yhä tarkemmin. Työyhteisön jäsentä, jota toisten on helppo polkea ja alistaa hänen huonon itsetuntonsa vuoksi. Kanssakulkijaa, jonka toive olisi saada joskus kiitosta ja arvostusta. Tähän havahduttuani oli minun vuoroni kokea syyllisyyttä ja häpeää.

Organisaatiomuutoksia käsittelevä tutkimukseni toi esiin, miten yksilöiden positiivinen itsetunto ja identiteetti auttavat organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa. Positiivinen itsetunto voi vahvistua silloin kun organisaatiossa työskentelevät kokevat ns. psykologista turvallisuutta. Tämä tuli esiin myös Googlen salaisessa Aristoteles-projektissa heidän selvittäessään sitä, mikä vaikutti heidän tiimiensä työtehoon.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työilmapiiriä, jossa ei tarvitse tuntea huonommuutta eikä epävarmuutta. Ilmapiiriä, jossa jokaisen toimijan omanarvontunto pääsee vahvistumaan. Ilmapiiriä, jossa jokainen toimija kokee olevansa aidosti arvostettu.

Positiivisen, turvallisen ja arvostavan ilmapiirin luominen on jokaisen toimijan tehtävä. Erityisesti se on kuitenkin esimiesten ja johtajien tehtävä. Heidän teoillaan ja esimerkillään on heidän valta-asemansa vuoksi keskeinen merkitys. Heillä on mahdollisuus vahvistaa työyhteisön jäsenten kokemaa psykologista turvallisuutta ja näin vahvistaa organisaation kyvykkyyttä pärjätä toimintaympäristön luomissa haasteissa.

 

Lue myös: Leena Ruopsasta kauppatieteiden tohtori
                      

***

Haluatko jatkossa saada Markkinointi-instituutin uutiskirjeen? Liittymällä tilaajaksi saat tuoreimmat tiedot ajankohtaisista koulutuksista, kampanjoista ja työelämän kiinnostavista ilmiöistä.

 

 

 

 

 

 

 

Leena Ruopsa

kehittämispäällikkö, johtamisen koulutukset, Markkinointi-instituutti

LinkedIn   Twitter

Leena on vakuuttunut siitä, että hyvin johdetut ihmiset ja organisaatiot omaavat korkean suorituskyvyn. Hyvä johtaminen on kuitenkin vaativa laji, jossa onnistuminen ei ole sattumaa. Onnistuminen edellyttää panostusta ammattitaidon hankkimiseen ja sen jatkuvaan syventämiseen. Leena tuntee työniloa, kun saa tukea johtamisen ja esimiestyön tekijöitä heidän kehittäessään omaa ammatillista osaamistaan  erilaisissa johtamisvalmennuksissa ja työnohjauksissa.

 

Olen yrittänyt tehdä parhaani. Vihannut olen salassa.