Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

27.5.2015 Marko Kesti, vierasbloggaaja

Suomella on osaamislähtöinen kilpailuetu

 

 

Suomella on todennäköisesti maailman osaavin ja kokenein työvoima. Tutkimukset osoittavat, että työntekijöillä on paljon ideoita, joilla tuottavuutta voidaan parantaa. Meillä on kuitenkin pirullinen ongelma (wicked problem), joka estää työntekijöiden osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen ja jonka vuoksi me menetämme kilpailuetuamme maailmalla.

Kansainvälisesti tarkasteltuna työaika Suomessa on erittäin lyhyt. Kun tämä yhdistetään korkeisiin henkilöstökuluihin, niin ei ole yllätys, että työpaikoilla on krooninen resurssivaje. Se näkyy kiireenä ja työpaineina, jotka syövät työhyvinvointia ja aiheuttavat sähläystä. Paras tapa vähentää kiirettä ja stressiä olisi turhan sähläyksen poistaminen. Oman toiminnan kehittämiseen ei kuitenkaan näytä olevan aikaa, koska kallisarvoinen ja niukka työaika on varattu työsuorituksen tekemiseen.

Parannuksien toteuttamiseen ei ole aikaa

Kun osaava työntekijä kohtaa työssään ongelman, on juuri hän myös paras taho keksimään siihen parannusehdotuksia. Osaava työvoimamme on merkittävän kilpailuedun lähde, sillä työelämäinnovaatiot ovat tärkeitä tuottavuuden parantamisessa. Innovaatio ei kuitenkaan muodostu pelkästä ideasta, vaan parannusehdotus pitää myös toteuttaa käytäntöön. Juuri tässä on suurin ongelmamme: meillä ei ole aikaa toteuttaa parannuksia työn ääressä. Työllistämispotentiaalia omaavien PK-yritysten kannattavuus on niin heikko, että niukkaa ja kallisarvoista työaikaa ei uskalleta kohdentaa oman toiminnan kehittämiseen. Tutkimukset viittaavat siihen, että suuri osa työyhteisöistämme ei kykene kehittämään omaa toimintaansa, vaikka ideoita kyllä olisi runsaasti. Ongelma on pirullinen, mutta se on ratkaistavissa.

Osaaminen parantaa tuottavuutta kestävästi

Työaikaa pidentävällä yhteiskuntasopimuksella voisimme saada kaivatun lisän työaikaan, jolloin oman toiminnan kehittäminen saataisiin käyntiin. Tärkeää on se, että työaikaa käytettäisiin hukan poistamiseen, jolloin saadaan moninkertainen hyöty ja siten kestävää kilpailuetua vuosiksi eteenpäin. Hukan ja sähläyksen vähentyminen tuo tehollista työaikaa, josta osa kanavoituu liikevaihdon lisäämiseen ja osa kustannustehokkuuden parantamiseen sekä tuotekehitykseen. Realistisen laskelmani mukaan yritykset voivat työelämäinnovaatioiden avulla lisätä vuosittaista liikevaihtoa 3,3 miljardia euroa ja tulosparannusta noin 2,0 miljardia euroa. Osaamisen avulla parannetaan tuottavuutta kestävästi, mikä käynnistää halukkuuden kasvattaa liiketoimintaa.

Kasvua aikaansaadaan tuotekehityksellä ja henkilöstöresurssien lisäämisellä. Molemmat parantavat myös työllisyyttä ja tuovat siten verotuloja ja kustannussäästöjä valtiolle. Virossa on havaittu toimivaksi malli, jossa verotetaan vain yrityksestä ulos otettuja voittoja. Malli kannustaa jättämään varoja yrityksen kasvattamiseen ja tuotekehitykseen. Lisäksi yrityksestä ulos otettu voitto kannattaisi verottaa yhtiöveron muodossa kotimaassa, eikä siis osakkaan verotuksessa. Näin verotulot saadaan jäämään kotimaahan, eivätkä ne katoa ulkomaisen omistuksen kautta muualle, esimerkiksi veroparatiiseihin.

Tarvitaan johtamisen asennemuutosta, yhteistyökuntasopimus ja verotuksen muutos

Meillä on osaamislähtöinen kilpailuetu, mutta olemmeko riittävän viisaita hyödyntämään tätä aineetonta pääomaa? Tarvitaan asennemuutos johtamisessa, jotta työvoiman korkean osaamisen avulla parannettaisiin työn tekemisen sujuvuutta. Tarvitaan yhteiskuntasopimusta ja verotuksen muuttamista siten, että tuetaan kansantalouden kasvua. Laskelmani mukaan osaamislähtöisen kilpailuedun avulla voidaan luoda noin 20 000 uutta työpaikkaa vuodessa ja synnyttää valtiolle verotuloja 340 M€. Työllisyysasteen nousu toisi merkittävät kustannussäästöt ja lisäksi tulisivat niin sanotut dynaamiset vaikutukset, jotka ovat merkittäviä mutta vaikeampia arvioida luotettavasti.

 

 

 

 

 

Marko Kesti

apulaisprofessori, Lapin yliopisto
Muutoksen ammattilaiset -vierasbloggaaja

Marko Kesti toimii Lapin yliopistossa henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman tutkimusjohtajana. Lisäksi hänellä on laaja kokemus kansainvälisestä teollisuudesta ja organisaation henkilöstötuottavuuden kehittämisestä asiantuntijana ja kouluttajana.

 

Suomella on osaamislähtöinen kilpailuetu