Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

20.9.2016 Janne Heinonen

Työelämän harha-ajatuksia

 

 

”Ei suju. On kitkaa. Toivottavasti joku tekee asialle jotain.” Jos ajatuksesi kulkevat tällaisia latuja, saatat olla sivustakatsojaefektin pauloissa.

Montako sivustakatsojaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Ihmiset suhteuttavat toimintaansa aina muiden ihmisten toimiin – tässä tapauksessa työkavereiden toimiin tai toimettomuuteen. Jos muutkaan eivät puutu selvästi nähtävissä olevaan haasteeseen, saattaa syntyä virhepäätelmä, että he luultavasti tietävät asiasta enemmän ja ovat tämän pohjalta tosiaankin päättäneet sivuuttaa sen. Todellisuudessa muutkin samassa tilanteessa olevat ovat yhtä tietämättömiä ja luulevat vastaavasti muiden tietävän heitä paremmin. Lopulta kukaan ei puutu asioiden kulkuun. Rohkeus tyhmältä tuntuviin kysymyksiin tuleekin usein tarpeeseen.

Kun vastuu on päässyt valahtamaan liian laajalle ja johtanut toimettomuuteen, auttaa tilanteeseen usein myös hyvässä hengessä tapahtuva yhteistyö. Se sysää asioita liikkeelle ilman pakottavaa keppiäkin. Vuorovaikutus on myös mitä luontevin tapa jakaa osaamista. Epämuodollisissa tilanteissa sekä neuvoja että neuvottava saavat uusia näkökulmia ja opettajan roolissa olevakin joutuu kenties tarkentamaan perusteluitaan.

Ryhdy penaalin terävimmäksi

Yhteistyö onkin arvokasta juuri siksi, että olemme omien harvojen ajattelumalliemme vankeja. Jos sinulla on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Tietokirjailija Rolf Dobelli kuvaa puolestaan aivojamme epätäydelliseksi taskuveitseksi, josta puuttuu monenlaisia teriä ja ruuvimeisseleitä. Siksipä hän kehottaa hankkimaan uusia ajattelumalleja, jotka ovat kaukanakin omasta osaamisestamme. Taskuveitsestä tulee monipuolisempi ja terävämpi vaikkapa digitalouden oppeja sisäistämällä.

Joskus toiminnan suuntaaminen oikeisiin uomiinsa vaatii poisoppimista ja vanhan hylkäämistä. Tämä on raskasta aina kun olemme panostaneet jo paljon päästäksemme nykytilanteeseen. Yksinkertaistaen: jos on maksanut leffalipusta 12 euroa, ei huonoimmankaan näyttelijätyön kohdalla huvittaisi lähteä puolessa välissä pois. Mitä suurempi investointi ja menetetyt kulut, sitä kovempi on paine jatkaa, vaikka siitä ei selvästikään ole mitään iloa pidemmän päälle. On kuitenkin hetkiä, jolloin on turhaa tuijottaa jo uponneisiin kuluihin ja vaivannäköön: vain nykyisyys ja arvio työsi tulevaisuudesta merkitsee.

Uponneiden kustannusten harhan ja monta muuta viisautta löydät Rolf Dobellin mainioista kirjoista Selkeän ajattelun taito ja Viisaan toiminnan taito. Taskuveitsen kokoamis- ja teroituspalveluita saat puolestaan Markkinointi-instituutista.

 

***

Haluatko pysyä ajan tasalla omasta alastasi? Jätä yhteystietosi, niin saat tietoa aikuiskoulutuksesta ja ajankohtaisista työelämän ilmiöistä sekä annat Markkinointi-instituutille luvan markkinoida sinulle palveluitaan. Lisäksi kuulet ensimmäisenä eduistamme ja kampanjoistamme.

 

Jaa tämä artikkeli:

 

 

 

Janne Heinonen

digihankepäällikkö,
Markkinointi-instituutti

LinkedIn    Twitter

Janne Heinonen toimii digihankepäällikkönä Markkinointi-instituutissa ja seuraa innokkaasti digitalisaation kehittymistä mm. sosiaalisen median välityksellä. Työssään Janne edistää tarkoituksenmukaisten, toimivien ja helppokäyttöisten digipalveluiden kehittämistä.

 

 

Lue myös nämä kirjoitukset:

 

Yksin äärirajoilla

Toni Berkowits, toimitusjohtaja,
Markkinointi-instituutti

 

Työelämässä on istuttava itse kuskin paikalla

Pia Lindroos, toimittaja, vierasbloggaaja

 

Henkilökohtaiset digitaidot ratkaisevat yhteiskunnan kilpailukyvyn

Timo Soikkeli, ICT-johtaja,
Markkinointi-instituutti

 

 

 

 

 

Työelämän harha-ajatuksia