Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

17.2.2015 Marjo Silvo

Valtio aloittaa koulutusalan play-offsit

 

 

Koulutusalalla on alkamassa pudotuspeli, jossa koulutusyrityksistä ja oppilaitoksista karsitaan finalistit. Hallitus on valmistellut osana rakenneuudistusta ja valtiontalouden säästöjä lakiesitykset, joita käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Uudistukset koskettavat käytännössä koko koulutuksen kenttää peruskoulun ja korkeakoulujen välissä eli tulilinjalla ovat lukiot, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja täydennyskoulutus sekä vapaa sivistystyö eli mm. kansanopistot ja koulutuskeskukset.

Julkisuudessa on asiasta käyty keskustelua ihmeen vähän, vaikka kysymys on todella merkittävästä murroksesta koko koulutusjärjestelmässämme. Raadollisesti ajatellen valtio on käynnistämässä koulutustoimialan uudelleenjärjestelyn, jossa osa toimijoista pakotetaan alalta pois tai ajetaan alas kokonaan.

Koulutuksen rakenneuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös koulutuksen rahoitusperusteet. Tavoitteena on käyttää valtion rahoitusta tehokkaammin ja laadukkaammin: koulutusta rahoitetaan suoritteiden ja tulosten eikä opiskelijamäärien tai opiskeluajan perusteella, ja samalla koulutuksen järjestäjien määrää karsitaan. Pienenevä kakku jaetaan harvemmille toimijoille, minkä pitäisi varmistaa jäljelle jääville paremmat toimintaedellytykset.

Sinänsä uudistuksen perusteet ja tavoitteet ovat järkeenkäyviä ja välttämättömiä, mutta pelkona on että joissakin kohdin lapsi hulahtaa pesuveden mukana.

Erityisesti aikuiskoulutuksen näkökulmasta on pakko kysyä, mitä lisäarvoa suuret yksiköt tuovat asiakkaillemme, jos se johtaa joustavuuden ja ketteryyden sijasta lisääntyvään byrokratiaan ja etäännyttää toiminnan asiakkaan maailmasta. Riittävää volyymiä ja vahvaa taloudellista perustaa tarvitaan ilman muuta, jotta koulutuksen järjestäjällä on resurssit ja välineet laadukkaiden palvelujen tuottamiseen. Jos koulutuksen tavoitteena on tuottaa tulosta eli auttaa osallistujia kehittämään osaamistaan, ratkaisevaa on toiminnan asiakaslähtöisyys ja osaaminen. Asiakasarvosta kertoo yleensä parhaiten kilpailukyky: jos koulutuksen järjestäjä ei ole kilpailukykyinen vapailla markkinoilla, ei ole mitään järkeä ylläpitää toimintaa valtion rahoituksenkaan turvin.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutos vaikuttaa myös koulutuspalveluja käyttäviin yrityksiin. Nykyjärjestelmässä yritykset ovat hyödyntäneet ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta ja kouluttaneet henkilöstöä valtion tuella. Jatkossa nämä mahdollisuudet kapenevat vaikka eivät kokonaan poistukaan. Entistä suurempi osa henkilöstökoulutuksesta tulee yritysten itsensä maksettavaksi. Tämä vaatii sopeutumista niin yrityksiltä kuin koulutuspalvelujen tuottajilta. Tästäkin näkökulmasta koulutuksen järjestäjän kilpailukyky yritysasiakkaiden silmissä on elintärkeää.

Markkinointi-instituutti viettää tänä vuonna 85-vuotisjuhlaansa. Olemme yksi suurimmista aikuiskouluttajista. Vaatimattomasti voitaneen todeta, että olemme tehneet monia asioita oikein, uudistuneet työelämän muuttuessa ja todistaneet elinkelpoisuutemme asiakkaidemme silmissä. Elämme ja hengitämme niin sisällä asiakkaidemme ja työelämän arjessa, että koulutuksen työelämälähtöisyydestä – sekin yksi uudistuksen avainsanoista – puhuminen erillisenä tavoitteena tuntuu lähes absurdilta. Uskomme siihen, että selviämme pudotuspelistä toimintamme vahvan perustan ja osaamisemme turvin.

 

 

 

 

 

 

 

Marjo Silvo

palvelu- ja kehitysjohtaja
Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Työ, jonka keskiössä on ihminen ja hänen oma osaamisensa, pakottaa myös tekijänsä uudistumaan joka päivä. Marjon työssä onnistumisen ainoa todellinen mittari on asiakkaan onnistuminen omissa tavoitteissaan. Oman uransa vedenjakajaksi hän nimeää päivän, jona siirtyi talousjohtajan roolista koulutuksen kehittämisen pariin. Marjo toimii Markkinointi-instituutin koulutuspalveluista vastaavana johtajana.

 

Valtio aloittaa koulusualan play-offsit