Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

 

8.5.2015 Marjo Silvo

Verkostojen osaamisen johtaminen – mission impossible?

 

 

Pohdimme hiljattain erään suuren rakennusliikkeen johdon kanssa heidän liiketoimintansa kriittisiä pisteitä. Yhdeksi tärkeimmistä nousi koko verkoston osaaminen. Heille elintärkeää on ratkaista, kuka verkoston osaamista johtaa ja miten osaamista kehitetään. Verkoston viimeinen vastaa koko verkoston osaamisen puutteista, sillä asiakkaalle on yhdentekevää, mistä laatu- tai aikatauluongelmat johtuvat. Vaikka ongelmat voivat syntyä missä tahansa vaiheessa ketjua, ne menevät aina suoraan asiakkaan kanssa kosketuksissa olevan piikkiin.

Verkostoihin perustuvat liiketoimintamallit ovat yhä yleisempiä toimialasta riippumatta, joten varmasti moni muukin miettii ratkaisuja verkoston osaamisen johtamiseen. Käytännössä yritys voi varmistaa oman verkostonsa osaamisen nykytason erilaisilla sopimuksellisilla elementeillä, mutta aika harvoin yritys voi ennakoivasti kehittää verkoston toimijoiden osaamista. Luonnollisesti huonot toimijat putoavat aikanaan pois, kun käytännössä todetaan, ettei osaaminen vastaa sopimuksissa sovittua, mutta se on aina kallis tie, joka tuo ylimääräisiä kustannuksia ja laskee asiakastyytyväisyyttä.

Kilpailutilanne vaikeuttaa verkostojen yhteistyötä

Verkoston osaamisen kehittäminen edellyttäisi, että jokainen verkoston jäsen olisi valmis jakamaan parhaita käytäntöjä ja osaamista sekä panostamaan oman henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Villakoiran ydin saattaakin olla luottamuksen puute: esimerkkiyrityksemme verkoston jäsenet toimivat myös monesti kilpailijoiden alihankkijoina tai ovat kilpailijoita keskenään.

Kukapa haluaisi panostaa mihinkään, joka pahimmillaan sataa suoraan kilpailijan laariin?

Asiakas on yhteinen nimittäjä verkoston yrityksille

Verkoston yrityksiä yhdistää asiakas. Asiakasymmärryksen kasvattaminen ja asiakkaan tekeminen näkyväksi jokaiselle verkoston jäsenelle ovat perusta verkoston osaamisen johtamiselle.
Kun kaikki verkoston toimijat jakavat yhteiset asiakastavoitteet ja ymmärtävät oman roolinsa lopputulokseen, verkostoa johtavan toimijan mahdollisuudet vaikuttaa koko verkoston osaamiseen paranevat.

Yhteinen ymmärrys asiakkaasta voi syntyä, vain jos seuraavat neljä kohtaa toteutuvat:

  • Toiminta on avointa ja luottamukseen perustuvaa riippumatta yhteistyösuhteen luonteesta. Verkostoja on monenlaisia perinteisistä alihankintaketjuista strategisiin kumppanuksiin, mutta samat toiminnan ja osaamisen johtamisen ongelmat koskevat kaikkia.
  • Yhteistyösuhteet ovat pitkäjänteisiä. Luottamus edellyttää yhteistyötä ja onnistuessaan mahdollistaa myös toiminnan kehittämisen yhdessä.
  • Kyseessä on selkeä win-win-tilanne. Luottamus ja sitoutuminen yhteiseen loppuasiakkaaseen voi syntyä vain, jos kaikki verkoston jäsenet näkevät toiminnan itselle kannattavaksi.
  • Vuorovaikutus ja viestintä ovat avointa, riittävää ja oikea-aikaista. Puutteellinen tieto, ohjaus ja palaute estävät sujuvaa toimintaa ja aiheuttavat hukkaa. Pahimmillaan koko yhteistyön pohja häviää.

 

 

 

 

 

 

Marjo Silvo

palvelu- ja kehitysjohtaja
Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Työ, jonka keskiössä on ihminen ja hänen oma osaamisensa, pakottaa myös tekijänsä uudistumaan joka päivä. Marjon työssä onnistumisen ainoa todellinen mittari on asiakkaan onnistuminen omissa tavoitteissaan. Oman uransa vedenjakajaksi hän nimeää päivän, jona siirtyi talousjohtajan roolista koulutuksen kehittämisen pariin. Marjo toimii Markkinointi-instituutin koulutuspalveluista vastaavana johtajana.

 

Verkostojen osaamisen johtaminen – mission impossible?