Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

7.10.2015 Maria Mäenpää

Vuorovaikutus ja johtaminen eivät yllätä organisaatioiden kehityskohteina

 

 

Teimme Henkilöstö ja Esimies 2015 -tapahtumassa kyselytutkimuksen, jossa selvitimme organisaatioiden tärkeimpiä kehityskohteita. Vastauksissa tärkeimmiksi nostettiin vuorovaikutukseen ja viestintään sekä johtamiseen liittyvät haasteet. Kyselyyn vastasi yhteensä 373 henkeä, joista suurin osa toimi HR- tai esimiestehtävissä.

HR-osaamisen ja henkilöstöhallinnon koulutusten asiantuntija, Markkinointi-instituutin kehittämispäällikkö Irmeli Kalliosalmi kommentoi tutkimuksen tuloksia.

 

Vuorovaikutus ja viestintä ykkösenä – kuten aina

Vastaajien mielestä tärkeimmät kehitettävät osa-alueet omassa organisaatiossa olivat vuorovaikutus ja viestintä (175 ääntä) sekä henkilöstön osaaminen ja tuottavuus (141 ääntä). Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi tärkeintä kuudesta vaihtoehdosta.

 

Teemoihin liittyviä koulutuksia: Vuorovaikutustaidot johtamis- ja esimiestyössä, Vaikuta viestilläsi, vakuuta asiallasi, Talent Management, Työhyvinvoinnin kehittäminen, Henkilöstöassistentin tutkinto, Henkilöstöpäällikön tutkinto, Johtamisen erikoisammattitutkinto, Itsensä johtaminen

Kalliosalmi: Viestintä ja vuorovaikutus ovat aina kärjessä, kun kysytään kehitettäviä asioita. Keskeistä niiden kehittämisessä on, että jokainen pysäytetään reflektoimaan, miten itse vuorovaikuttaa ja viestii asioista sekä miten haluaisi, että itselle asioista viestittäisiin. Esimerkiksi DISC-analyysi auttaa ymmärtämään omaa ja muiden vuorovaikutustapaa ja erilaisuutta.

Toiseksi tärkeimpänä vastaajat pitivät henkilöstön osaamisen ja tuottavuuden parantamista. Osaaminen tukee tuottavuuden parantamista mutta ei yksin riitä. Tuottavaan toimintaan tarvitaan tietoa, taitoa, tahtoa ja tunnetta.

On ilahduttavaa, että HR:n perusprosessit ovat yhä useammalla kunnossa. Tämä kertoo siitä, että HR-ammattilaiset voivat lähteä kehittymään Ulrichin nelikentän asteikolla kohti liiketoiminnan strategista kumppanuutta.

Strateginen ajattelu ja muutosjohtaminen miinuksella

Lisäksi tiedustelimme tarkemmin neljään liiketoiminnan eri osa-alueeseen liittyvien asioiden kehittämistarpeita: johtaminen, esimiestyö, henkilöstöhallinto ja liiketoiminta yleisesti. Kaikista neljästä teemasta juuri johtamisessa oli vastaajien mielestä eniten kehitettävää. Kysymyksissä vastaajat yksinkertaisesti arvioivat, onko osa-alue kunnossa vai ei.

Johtamiseen liittyvissä asioissa parhaat arviot sai johtoryhmätyöskentely ja eniten kehittämistä kaivattiin strategiseen ajatteluun.

 

Johtamiskoulutuksia: Henkilöstöjohtajan tutkinto, Johtamisen erikoisammattitutkinto, Markkinoinnin johtamisen tutkinto (MJD), Talouden johtamisen tutkinto, Strategisen johtamisen pelikenttä, Strateginen viestintä, Tulevaisuuden johtaja, Verkostojen johtaminen

Kalliosalmi: Johtoryhmätyöskentely saa hyvät arviot, mutta toisaalta strateginen ajattelu ja muutosjohtaminen eivät. Vastauksissa on mielestäni ilmeinen ristiriita: tärkein kehitettävä asia on strateginen ajattelu, mutta eikö se juuri ole johtoryhmä tehtävä? Sama pätee muutosjohtamiseen, myös sen tulisi olla johtoryhmän tärkeimpiä tehtäviä. Yhteenvetona organisaatioiden johtamiseen liittyvistä kehittämistavoitteista sanoisin, että tulevaisuuteen painottuva ”isosti” ajattelu kaipaa lisää osaamista.

Esimiehet hallitsevat teorian mutta eivät käytäntöä

Esimiestaitojen eri osa-alueet saivat melko tasavertaiset tulokset. Eniten apua tarvitaan haastavien tilanteiden hoitamiseen.

 

Esimiestyön koulutuksia:Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), Esimiehen HR-valmiudet, Esimiehen tutkinto, Itsensä johtaminen, Strateginen viestintä, Tiimin johtaminen, Työhyvinvoinnin kehittäminen, Vuorovaikutustaidot johtamis- ja kehittämistyössä

Kalliosalmi: Esimiestyön teoriat ovat hyvin hallussa, mutta käytännön toiminta ja tekeminen vaativat vielä harjoittelua. Näin varmasti onkin: esimiestyöstä ja johtamisesta on kirjoitettu hyllymetreittäin oppaita, ja kun niihin on paneutunut, ovat asiat teoriassa hallussa. Lisäksi pitää harjoitella oikeita käytännön tilanteita ja viedä opit arjen johtamistilanteisiin. Käytännön esimerkki tästä on opiskelijamme Anna Nurksen opiskelutarina Johtamisen erikoisammattitutkinnosta. ”Olen aina lukenut paljon, mutta koulutuksessa opin, miten teoriat ja muiden jakamat kokemukset otetaan käyttöön omassa arjessa”, Nurkse kommentoi.

HR:n perusprosessit kunnossa

Henkilöstöhallinnon osaaminen oli kaikista kyselyssä käsitellyistä teemoista selkeästi parhaalla mallilla. Eniten kehitettävää löytyi palkitsemisesta ja työn vaativuuden arvioinnista.

 

HR-koulutuksia:Henkilöstö investointina, Henkilöstön sitouttaminen ja palkitseminen, Henkilöstötyö tutuksi, Palkanlaskennan erityiskysymyksiä, Työlainsäädäntö, Työsuhdeasiat tutuksi, Henkilöstöassistentin tutkinto, Henkilöstöpäällikön tutkinto

Kalliosalmi: Lakisääteiset asiat kuten palkanlaskenta, työlainsäädäntö ja TES-asiat sekä henkilöstösuunnitelmat näyttävät olevan hyvin hallussa, mikä on hyvä. Laki velvoittaa hankkimaan osaamisen. Näidenkin asioiden kohdalla kannustan toki miettimään, onko osaamista sen verran, että täytetään lain velvoite, mutta osaaminen eri riitä siihen, että asiat konkretisoituisivat käytäntöön hyvin jäsennettyinä kokonaisuuksina.

Palkitsemisessa organisaatiot kaipaavat apua. Tämä kertoo itse asiassa hyvinkin laajasta ja monimutkaisesta asiasta. Palkitsemisenhan pitäisi olla strategiaan pohjautuvaa, ja se ohjaa toimintaa vahvasti. Onko strategia niin selkeä, että sen pohjalta voidaan määritellä tavoiteltu toiminta ja siten ohjata tekemistä? Onko palkitseminen ristiriidassa tai vaikkapa vanhentunut strategisiin tavoitteisiin nähden? Koetaanko asiat, joilla palkitaan, ihan oikeasti palkitseviksi?

Liiketoimintaymmärrys muuttaa pehmo-HR:n luvuiksi

Henkilöstön on olennaista ymmärtää oma roolinsa osana liiketoimintaa, kun taas johdolle on tärkeää tunte koko toiminnan yhteys liiketoiminnan lukuihin. Kyselyn mukaan bisnesymmärrys on hyvällä tolalla kaikilla organisaation tasoilla.

 

Liiketoimintaymmärrykseen liittyviä koulutuksia:HR liiketoiminnan kumppanina, Talouden tunnusluvut johtamisen tukena, Talouslaskelmat päätöksenteon tukena, Henkilöstö investointina

Kalliosalmi: Kun yrityksen johto, talousammattilaiset ja HR-ammattilaiset puhuvat samaa kieltä, on otettu merkittävä askel oikeaan suuntaan. HR:n sanotaan usein olevan liiketoiminnan pehmopuoli, mutta kun käännetään HR-toiminta luvuiksi, voidaan todeta, että itse asiassa ne ovat todella isoja ja kovia asioita. Jo yksin se, että monessa organisaatiossa henkilöstökustannukset ovat suurin yksittäinen kustannuserä, osoittaa, että HR toimii bisneksen ytimessä.

 

***

Haluatko jatkossa saada Markkinointi-instituutin uutiskirjeen? Liittymällä tilaajaksi saat tuoreimmat tiedot ajankohtaisista koulutuksista, kampanjoista ja työelämän kiinnostavista ilmiöistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Maria Mäenpää

viestintäsuunnittelija
Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Maria etsii ja jakaa tarinoita vaikuttavista oppimiskokemuksista ja liiketoimintaa muuttaneista kehittymistarinoista. Hän kirjoittaa aikuiskoulutuksen hyödyistä ihmisille ja organisaatioille, osaamisen merkityksestä työelämässä sekä koulutuksen motivoivasta voimasta. Maria hykertelee, kun asiat kerrotaan niin kuin ne ovat – selkeästi, suoraan ja asiakkaan ymmärtämällä kielellä.

 

Vuorovaikutus ja johtaminen eivät yllätä organisaatioiden kehityshohteina