Muutoksen ammattilaiset   |   Kirjoittajat  |  Opiskelijablogi  |  www.markinst.fi

 

2.6.2015 Toni Berkowits

Ylikoulutetut alisuorittajat

 

 

Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n talousprofessori Bengt Holmström on sanonut, että Suomi on ylikoulutettujen alisuorittajien maa (HS 13.4.2014). Holmströmin mukaan Suomessa on kolme talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja pääomaköyhyys. Nämä kaikki ovat tiukasti sidottuja toisiinsa eli syy-seuraussuhteet ovat melko helposti nähtävissä.

En ota kantaa Holmströmin esittämään yliopistokoulutukseen vaan suomalaiseen koulutukseen yleensä. Teoriaosaamisen lisäämiseen tähtäävä koulutus kestää ajallisesti Suomessa liian kauan, ja se on monesti liian kaukana työn tekemisen arjesta, jolloin opitun soveltaminen käytäntöön on haasteellista. Koulutuksen teho kääntyy eksponentiaaliseen kasvuun tilanteessa, jossa koulutus ja oppiminen on arjessa yhdistetty. Aikuiset työssäkäyvät ovat niitä, joille on tarjottava joustavia mahdollisuuksia yhdistää elämäntilanne, työ ja koulutus keskenään. Tällöin Suomen elinkeinoelämä saa koulutuksen kautta aikaansaadut hyödyt tehokkaimmin irti.

Holmström mainitsee tekstissään tuotantoreseptit, joita voidaan verrata tuotanto- ja palveluinnovaatioihin. On totta, että Suomessa olisi saatava synnytettyä enemmän ja nopeammin elinkeinoelämän innovaatioita, olivatpa ne sitten uusia palvelukonsepteja, tuotteita tai uudenlaista yhteistoimintaa eri toimialojen välillä. Tähän voidaan aiemmin mainitsemallani työelämän ja oppimisen yhdistämisellä vastata, jotta aikaansaadaan jotain uutta ja kaupallistettavaa.

Olen Holmströmin kanssa samaa mieltä, Suomessa on koulutuksen tasoon nähden melko vähän kykyä soveltaa opittua käytäntöön. Teoriat jäävät teoriatasolle kun pitäisi olla kyky aikaansaada asioita kaupallistettavaan muotoon ja tarmoa viedä ne markkinoille. Suomessa ei ole puutetta teoriaosaamisesta, puute liittyy implementointitaitoon ja -tahtoon.

Pääomaköyhyydellä tässä keskustelussa tarkoitetaan, että pääomat ovat hajaantuneet ja että pääomaa on markkinoilla vähän. Liian usein olen työelämässä kuullut väitteen, jonka mukaan innovaatiot edellyttäisivät merkittäviä euromääräisiä panostuksia. Tarkastellaanpa tätä väitettä hieman tarkemmin – missä vaiheessa pääoman tarvetta ei juurikaan vielä ole ja missä vaiheessa sen rooli kasvaa?

Amerikkalainen tv-formaatti Leijonan Luola kuvaa mielestäni asiaa hyvin. Siinä henkilöt esittelevät ideaansa, jonka osalta ovat jo saaneet kiinnostuksen heräämään markkinoilla. Sijoittajat puolestaan valitsevat näistä ideoista ne, joihin itse uskovat saamansa informaation perusteella. Ensin on siis oltava uskottava idea, johon voidaan sijoittaa. Ei toisinpäin. Kaupallistettavat ideat houkuttelevat pääomaa ja siten meidän on kasvatettava kyvykkyyttämme tuottaa kaupallisia ideoita ja happotestattava niitä nopeasti markkinoilla. Vasta sen jälkeen on realistista odottaa pääomaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Toni Berkowits

toimitusjohtaja, rehtori
Markkinointi-instituutti

LinkedIn

Markkinointi-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits näkee jokaisen yrityksen liiketoiminnan ytimessä asiakkaan odotusten täyttämisen ilman ylilaatua. Käytännössä yritysten kilpailuedut syntyvät ihmisten vuorovaikutustaidoista, tilannetajusta ja aktiivisuudesta. Jos tämän lisäksi yritys omistaa markkinoiden johtavan palvelukonseptin tai tuotteen, voidaan puhua toimialan tähtioppilaasta. Berkowits on toiminut suomalaisissa ja kansainvälisissä palveluyhtiöissä johtajana, kehittäjänä ja konsulttina, tehtäväalueinaan B2B-myynti, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen.

 

Ylikoulutetut alisuorittajat