Informaatikko tiedottamista opiskelemassa

Julkaistu 7.10.2016
Hanna Kotila

Hanna Kotila, Vuoden tiedottaja 2016

Työskentelen informaatikkona Seinäjoen kaupunginkirjastossa, ja kirjasto-ammatillisten töiden lisäksi työnkuvaani oli alkanut kerääntyä kaikkea tiedottamiseen liittyvää.

Kun esimieheni ehdotti, että lähtisin opiskelemaan Markkinointi-instituuttiin Tiedottajan tutkintoa, MTi, en miettinyt asiaa kovin pitkään vaan innostuin heti tutkinnon sisällöstä.

Palkitsevinta on huomata, että on saanut jotain oppeja integroitua niin hyvin omaan tekemiseensä, ettei enää muista, ettei tietäisi tätäkään asiaa ilman koulutusta.

Työhön integroituja oppeja

Tiedottajan tutkinnon tehtävät pystyi hyvin tekemään työn ohella, vaikka välillä vähän ruuhkaa olikin. Suurta osaa koulutuksen aikana tehdyistä tehtävistä saatoin hyödyntää suoraan työssäni. Tehtävien tekemiseen motivoi tieto siitä, että lopputulos tulee oikeasti käyttöön.

Tekstien kirjoittamiseen liittyvät opintokokonaisuudet olivat minulle erittäin hyödyllisiä. En ole koskaan kokenut itseäni kummoiseksikaan kirjoittajaksi, mutta nyt tiedän, että ainakin asiatekstien kirjoittaminen onnistuu. Sisälläni aina asustanut kielipoliisi on saanut nyt virallisen aseman myös työpaikalla. Monia muitakin hyödyllisiä ja uusia asioita tuli opiskelun aikana vastaan.

Palkitsevinta on huomata, että on saanut jotain oppeja integroitua niin hyvin omaan tekemiseensä, ettei enää muista, ettei tietäisi tätäkään asiaa ilman koulutusta.

Uutta tekemistä ja suurempaa vastuuta

Myös työpaikalla asiat ovat kehittyneet koulutuksen ansiosta. Meillä on nyt viestintäsuunnitelma, olemme menneet Twitteriin ja Instagramiin ja meillä on jakaa Seinäjoelle muuttajille tarinallinen esite kirjaston palveluista. Minulle on annettu jo koulutuksen kuluessa enemmän vastuuta tiedottamiseen liittyvissä asioissa.
Kehittämishanke toi kirjaston käyttäjien tarinat esiin

Meillä oli ollut puhetta jo kauan ennen opiskeluni alkua, että pitäisi tehdä kirjastosta esite Seinäjoen kaupungin muuttajille jakamaan tietopakettiin. Jo silloin oli mielessä, että ei haluttaisi tehdä perinteistä esitettä, jossa luetellaan saatavilla olevia palveluita, vaan halusimme erottua. Tämä hanke jäi muiden kiireiden jalkoihin, kunnes minun piti valita aihe kehittämistyölleni. Tavoitteeksi muotoutui tehdä esite, jossa asiakkaat kertovat omilla tarinoillaan, miksi kirjastoon kannattaa tulla. Kun pääsin vauhtiin, niin teoriaosuuden kirjoittaminen sujui vanhalla rutiinilla. Itse esitteen kohdalla mietin välillä, että miksi ihmeessä valitsin tämän aiheen, enhän minä osaa tällaista tehdä. Siksi onkin niin hienoa, että työ lopulta onnistui ja tulin vielä valituksi Vuoden tiedottajaksi 2016.

Tiedottajan tutkinto ei mene muuttuvassa maailmassa hukkaan

Tiedottajan tutkintoa voi suositella kaikille, jotka haluavat varmuutta ja uusia näkökulmia työhönsä. Pienemmissä työyksiköissä saattaa hyvinkin olla se tilanne, että viestintään liittyviä töitä tehdään oman toimen ohessa, ilman mitään virallista koulutusta tai edes asemaa. Viestintä on nykypäivänä kuitenkin niin monimuotoista ja tärkeää, että koulutus siihen ei takuulla mene hukkaan. Opiskelu on myös mukavaa vaihtelua normiarkeen.

Viestintä on nyt kattavampaa ja suunnitelmallisempaa

Olen todella iloinen, että aikoinaan huomasin ilmoituksen Tiedottajan tutkinnosta. Sisältöihin tutustuessani totesin, että tarvitsemme juuri tällaista. Onneksi Hanna innostui asiasta. Koulutuksen myötä kirjaston viestintä on selkeästi parantunut: se on suunnitelmallisempaa ja kattavampaa kuin aikaisemmin. Työn ohella opiskelu ei ole aina helppoa, mutta uudet opit ja näkökulmat koituvat yleensä aina koko organisaation ja henkilökunnan hyödyksi.  Aivan mahtavaa, että meillä on Vuoden Tiedottaja organisaatiossamme!

Mervi Heikkilä, esimies

Jaa sivu