Sisäänkirjautuminen
Valitse koulutus
Ilmoittaudu

Koulutusta Kauppateknikon tutkintoon 1936−2016
 

Koulutusta 80 vuoden ajan, noin 20 000 valmistunutta. Nämä luvut kertovat Kauppateknikon tutkinnon suosiosta ja menestyksestä. Kauppateknikon tutkinto kuului Markkinointi-instituutin koulutustarjontaan vuoteen 2016 saakka.

Kauppateknikon tutkinnon menestyksestä kertoo myös valmistuneiden opiskelijoiden vuonna 1946 perustama Kauppateknikkoliitto alueellisine Kauppateknikkoyhdistyksineen. Liiton toiminta on ollut aktiivista läpi vuosien. Kauppateknikkoliiton toimintaan ovat kuuluneet muun muassa jatkokoulutukset, koulutus- ja urheilupäivät.

Työn ohessa Kauppateknikoksi

Kauppateknikon tutkinto soveltui kaupan alan tehtävissä työskenteleville ja kaupan alalle hakeutuville, joilla ei vielä ollut kaupallista koulutusta. Tutkinto oli mahdollista suorittaa myös alan vaihtajana tai hakea sen avulla myynnin koulutusta oman työn tueksi.

Kauppateknikkoliiton puheenjohtaja Siru Sallinen-Vänni kertoo Kauppateknikon tutkinnon suorittaneiden työllistyneen pääasiassa esimiestehtäviin kaupan alalle tai ryhtyneen yksityisyrittäjiksi. ”Hyvin usein työnantaja kehotti hakeutumaan koulutukseen ja saattoi jopa maksaa koulutuksen kokonaan tai osittain”, Sallinen-Vänni mainitsee.

Tutkinnon rakenne ja tavoitteet

Kauppateknikon tutkinto koostui kuudesta kaikille opiskelijoille yhteisestä ja yhdestä valinnaisesta kurssista. Valinnaisen kurssin vaihtoehdot olivat: markkinointiviestintä, sisäinen laskenta, liike-elämän englanti, liike-elämän ruotsi ja tietotekniikka.

Opiskelijalle tavoitteena Kauppateknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen oli:

  • ymmärtää, miten asiakaslähtöinen markkinointi toimii osana liiketoimintaa
  • hallita myynnin ja asiakaspalvelun moninaiset tilanteet
  • tuntea työyhteisön pelisäännöt
  • olla entistä parempi viestijä ja vuorovaikuttaja sekä tiimissäsi että asiakastyössä
  • ymmärtää kannattavuuden merkityksen
  • tuntea yrityksen tuloksen muodostumiseen vaikuttavat tekijät.

Opinnot suoritettiin vuoden aikana, jossa vuorottelivat 1−2 lähiopetuspäivää ja etäjakso. Tutkinto oli kaksivuotinen vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen se vaihtui suoritettavaksi vuodessa.

Kauppateknikon tutkinto poistui Markkinointi-instituutin koulutustarjonnasta vuonna 2016. Vaikka tutkinto on pitänyt pintansa 80 vuoden ajan, sen nimi ja perusajatus eivät enää vastanneet nykyisen työelämän vaatimuksia.

Tutkinnon englanninkielinen nimi on Diploma in Business Studies.

Kauppateknikon tutkinnon alkuvuosikymmenet

Vuonna 1930 perustettu Myynti- ja mainoskoulu, vuodesta 1969 Markkinointi-instituutti, alkoi tarjota Myymälänhoitajakurssia valikoimassaan pian perustamisensa jälkeen vuonna 1936. Myymälänhoitajakurssi, joka edelsi Kauppateknikon tutkintoa, oli tarkoitettu suoritettavaksi kahden vuoden aikana työn ohessa monimuoto-opetuksena.

Myymälänhoitajakurssi oli suunnattu kaupan esimiestehtäviin tähtääville, jo kaupan alalla työskenteleville opiskelijoille. Kurssi tähtäsikin heidän ammattitietonsa ja -taitonsa lisäämiseen ja valmiuksien parantamiseen vastuullisiin liikkeenhoidon- ja myynnintehtäviin. Kurssi suunniteltiin kattamaan koko Suomi, minkä vuoksi suoritustavaksi valikoitui opetus kirjeiden välityksellä. Myymälänhoitajakurssi oli ensimmäisiä Suomessa järjestettyjä kirjekursseja.

Myymälänhoitajakurssi oli jaettu perus- ja erikoisjaksoihin. Näistä perusjakson suoritti jokainen opiskelija ensimmäisen vuoden aikana kirjeitse. Sen läpäistyään opiskelijat pystyivät jatkamaan opintojaan valitsemillaan erikoisjaksoilla, joihin kuuluivat: liikkeenhoito-oppi, kauppiaan oikeus, liikekieli, myyntioppi sekä mainosoppi.

Koska myymälänhoitajakurssilta valmistuneet opiskelijat työllistyivät useammin muihin tehtäviin kuin myymälänhoitajiksi, muuttui kurssilaisten puheissa tutkinnon nimitys 1930-luvun aikana kauppateknikoksi. Virallisesti kurssi nimettiin Kauppateknikkokurssiksi vuonna 1948.

Kauppateknikkoliitto jäsentensä kehittämisen tukena
”Kauppateknikkoliitossa on aina ollut tavoitteena järjestää jatkokoulutusta ja erilaisia kursseja liiton jäsenille”, kertoo liiton puheenjohtaja Siru Sallinen-Vänni. Vuosittaisten koulutuspäivien aiheet liittyivät usein ajankohtaisuutensa vuoksi verotukseen, uusiin lakeihin ja yrittäjyyteen.

Kauppateknikon tutkinnon suorittamisen jälkeisen jatkuvan kouluttautumisen tukeminen on ollut yksi Kauppateknikkoliiton tärkeimmistä tavoitteista. Tämän lisäksi liitto on tarjonnut jäsenilleen uusia mahdollisuuksia sekä tehtäviä. Ystävyyssuhteiden ja yhteisöllisyyden luominen läpi Suomen on ollut Sallinen-Vännin mukaan Kauppateknikkoliiton suurimpia ansioita.

Tilalle Merkonomin tutkinto

Kauppateknikon tutkintoa vastaavana koulutuksena Markkinointi-instituutti tarjoaa nykyään Liiketalouden perustutkintoa eli Merkonomin tutkintoa sekä Asiakastyön ja myynnin tutkintoa, AMT.

Liiketalouden perustutkinnon asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala vastaa sisällöltään Kauppateknikon tutkintoa. Merkonomin tutkinnossa osaaminen näytetään käytännön työtehtävissä, joten työpaikka on vaatimus tutkinnon opiskelijalle. Tutustu lisää merkonomin tutkinnon asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalaan.

Kauppateknikko 1936-2016